Kos­me­to­lo­gik­si mielii moni, puu- sepäksi har­vem­pi

Sonja Korkala, Satu Kauranta, Jemina Junttila ja Miranna Kipinä tietävät olevansa onnekkaita. He ovat päässeet opiskelemaan Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikköön kauneudenhoitoalaa kosmetologin koulutusohjelmaan.

Sonja Korkala, Satu Kauranta, Jemina Junttila ja Miranna Kipinä tietävät olevansa onnekkaita. He ovat päässeet opiskelemaan Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikköön kauneudenhoitoalaa kosmetologin koulutusohjelmaan.

Vuosi toisensa perään koulutusohjelmaan on reilusti yli sata ensisijaista hakijaa, kun aloituspaikkoja on tarjolla vain parikymmentä.

Kipinää lukuun ottamatta nelikosta muut pääsivät koulutusohjelmaan ensimmäisellä yrittämällä viime kevään yhteishaussa.



"Hoitoala ja ihmiset
kiinnostavat"


"Hoitoala ja ihmisten kanssa tekemisissä oleminen kiinnostavat", Satu Kauranta kertoo ja kiteyttää samalla kolmen muun perustelut opiskelupaikkansa valintaan.

Nelikko luottaa, että oman alan töitä löytyy opintojen jälkeen parin kolmen vuoden päästä: omasta tai toisen yrittäjän hoitolasta, tavaratalon kemppariosastolta, kuntokeskuksesta, myyjänä, tuote-esittelijänä...

"Kosmetologin koulutuksella voi työllistyä hyvin monipuolisesti. Kauneudenhoitoalan palveluilla on kysyntää, sillä ihmiset haluavat nykyään hoidattaa itseään", Myllytullin yksikön opinto-ohjaaja Marjo Mulari arvioi.

Hänen mielestään kosmetologeja ei kouluteta tällä haavaa liikaa. Ei ainakaan alueellisesta näkökulmasta arvioituna, Mulari huomauttaa.



Nuorilla työelämästä
hajanaista tietoa


Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen pystyy luettelemaan vaikka yhdeltä istumalta alat, joille peruskouluaan lopettelevat Oulun läänin nuoret ovat koko 2000-luvun ajan mieluiten hakeutuneet. Kauneudenhoitolan lisäksi niitä ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala sekä viestintäala.

Menestyksellinen esimerkki on myös Taivalkosken metsäoppilaitoksen metsäkoneenkuljettajan koulutus.

"Sinne on ollut aina ensisijaisia hakijoita enemmän kuin on voitu ottaa."

Läänin nuoria ovat vähemmän kiinnostaneet maatalous, puuala ja prosessitekniikka.

"Nuoret seuraavat hyvin tarkasti, mitä elinkeinoelämässä tapahtuu, esimerkiksi onko tarjolla pätkä- tai pysyviä työsuhteita ja millaista palkkaa mistäkin maksetaan", Kokkonen toteaa.

"Toisaalta nuorella ei ole vielä välttämättä tarkkaa mielikuvaa siitä, mitä hän itse haluaa tehdä tai millaista työ milläkin alalla on oikeasti", Kokkonen pohtii syitä eri alojen kiinnostavuudelle.

Esimerkiksi puualan tulevaisuuden Kokkonen arvioi huonoksi - ja erittäin huonoksi Kainuussa. "Kainuun ammattiopiston Kuhmon yksikössä on puualan opetusta enää sen verran vähän, että se loppuu kokonaan todennäköisesti ensi vuonna."

Kokkonen pelkää myös, että säännöllinen ammatillinen opetus ylipäätään käy vähiin Suomussalmella, Kuhmossa ja Vaalassa kymmenen vuoden sisällä.

Koulutus keskittyy entisestään, kun isot paikkakunnat imevät nuoria monipuolisilla vaihtoehdoillaan, Kokkonen arvioi.

Ilmoita asiavirheestä