Politiikka: Merja Ra­sin­kan­gas vaihtaa kes­kus­tas­ta pe­rus­suo­ma­lai­siin, ko­koo­muk­ses­ta Oulun suurin val­tuus­to­ryh­mä

Jääkiekko: Bar­ta­ve­gen esit­tä­mä kri­tiik­ki ju­nio­ri­pe­lis­sä oli liikaa – se­los­tuk­set pantiin het­kek­si pannaan

Verovähennykset: Jat­kos­sa yritys voi il­moit­taa ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen tar­vit­ta­vat tiedot asiak­kaan­sa puo­les­ta

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Kos­me­to­lo­gi Shali Asili Ansari perusti oman yri­tyk­sen – ou­lu­lai­sis­ta kau­neus­hoi­to­lois­ta ei löy­ty­nyt työtä

Kosmetologi Shali Asili Ansari avasi ensimmäisen oman kauneushoitolansa marraskuussa.

Shali Asili Ansarin saama diplomikosmetaologin todistus koristaa uuden liiketilan seinää.
Shali Asili Ansarin saama diplomikosmetaologin todistus koristaa uuden liiketilan seinää.
Kuva: Teija Soini

Kosmetologi Shali Asili Ansari avasi ensimmäisen oman kauneushoitolansa marraskuussa.

Iranista Suomeen pakolaisena vuonna 2005 tullut Shali Asili Ansari työskenteli Iranissa ja pakolaisaikana Turkissa kosmetologina sekä parturi-kampaajana.

Suomeen tultuaan Ansari oli kotiäitinä ja kävi peruskoulun. Perusopintojen jälkeen hän pääsi opiskelemaan kauneudenhoitoalaa Oulun kosmetologikouluun, josta valmistui diplomikosmetologiksi.

Valmistumisensa jälkeen hän yritti pitkään työllistyä kosmetologina, mutta oululaisissa kauneushoitoloissa ei tuntunut olevan tarvetta työntekijöille.

– Soittelin liikkeisiin ja kysyin, tarvitsevatko he työntekijää. Aina tuli kieltävä vastaus, sillä heillä oli jo työntekijöitä tai sitten he olivat yksinyrittäjiä, Ansari kertoo.

Aikansa pohdittuaan Ansari ryhtyi suunnittelemaan oman yrityksen perustamista. Suunnitteluvaiheessa Ansarin avuksi tuli hänen tyttärensä Delaram Kazemi.

Kun töitä ei löytynyt muualta, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yrittää työllistää itse itsensä. Apua he hakivat muun muassa TE-toimistosta ja Oulun uusyrityskeskuksesta, mutta apua ei Kazemin mukaan juuri herunut. Yrittäjyyteen kyllä kannustettiin, mutta konkreettisia neuvoja ei irronnut.

– Olisimme kaivanneet lisää apua siihen, miten yrittäjäksi oikein ryhdytään ja mitä papereita tulee täyttää, Kazemi toteaa.

Kazemi hoitaa äitinsä kauneushoitolan ajanvarauksia ja paperitöitä omien töidensä ohella.

– Teen tarjoilijan töitä ja työskentelen sen lisäksi Tietomaassa, Kazemi kertoo.

Matkailualan koulusta valmistunut Kazemi kertoo kohdanneensa haasteita työnhaussa. Vierasperäinen nimi ei vakuuta työnantajaa tai rekrytoijaa paperilla, mutta Kazemin yhteydenoton jälkeen ääni on usein muuttunut kellossa.

Puhelun jälkeen reaktiot ovat olleet positiivisesti yllättyneitä, kun työnantaja on kuullut Kazemin puhuvan sujuvaa suomea.

– Voisi sanoa, että olen joutunut tekemään tuplaten töitä, Kazemi kertoo.

Ansarin perustama Kauneushoitola Ansari avasi ovensa marraskuun 20. päivä. Ensimmäisten päivien aikana hoitolassa oli ehtinyt käydä muutamia asiakkaita.

Hoitolan erikoisuutena on erityisesti kasvojen karvojen poistoon käytettävä lankausmenetelmä. Kyseessä on perinteinen muun muassa Lähi-idässä ja Intiassa käytettävä menetelmä, jossa puuvillalangan avulla voidaan siistiä esimerkiksi kulma- tai viiksikarvat.

– Toin tämän mukanani Iranista, Ansari esittelee lankakerää.

Suomestakin saa toimenpiteeseen sopivaa lankaa, mutta sen etsiminen voi olla hieman työlästä.

Suomessa tuntemattomampien hoitojen lisäksi Ansarin vahvuus on monipuolinen kielitaito.

– Puhun muun muassa kurdia, turkkia ja farsia, Ansari kertoo.

Hän toivookin kielitaidon tuovan liikkeeseen sellaisia maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, jotka eivät osaa juuri suomea tai heitä, jotka haluavat saada palvelua omalla äidinkielellään.

Hoitolasta saa myös eritoten paksummalle iholle räätälöityjä hoitoja.

– Suomalaisilla on usein hyvin ohut ja herkkä iho, mutta esimerkiksi meillä iranilaisilla iho on paksumpi ja vaatii sen vuoksi tehokkaammat aineet, Ansari kuvailee.

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajanaisten asioita ajava Monika-Naiset Liitto ry tekee osansa, jotta naiset saataisiin paremmin työelämään. Järjestön alaisuudessa toimivan Osaavat naiset -toiminnan tavoite on ohjata maahanmuuttajataustaisia naisia työelämään. Koordinaattori Riikka Laitisen mukaan naiset kohtaavat monia haasteita työnhaussa. Monella ei ole juuri työkokemusta tai koulutusta. Korkeakoulutettujen tutkinto taas ei välttämättä kelpaa Suomessa.

Keskiasteen koulutuksella voi olla helpompi jatkaa työskentelyä, sillä osaaminen on helpompi todistaa kuin esimerkiksi asiantuntijatyössä. Monen maahanmuuttajataustaisen naisen kohdalla työllistymistä vaikeuttaa pitkään jatkunut kotiäitiys. Ratkaisuksi Monika-Naisissa on kehitetty muun muassa työelämävalmiuksia tukevia ryhmiä, joiden aikana äidit saavat lapsensa hoitoon.

– Toivoisimme, että samanlaisia ratkaisuja järjestettäisiin enemmän myös muuten kuin järjestöjen toimesta, Laitinen toteaa.

Lisäksi työnantajat vaativat hakijoilta usein jo valmiiksi vahvaa suomen kielen taitoa.

– Näemme myös sitä, että pelkkä vierasperäinen nimi työhakemuksessa saattaa vaikeuttaa työpaikan saantia, Laitinen kuvailee.

Maahanmuuttajien työllistyminen

Pohjois-Pohjanmaan te-keskuksen alueella oli lokakuun työllisyyskatsauksessa muun kuin Suomen kansalaisia työnhakijoina yhteensä 3077 kappaletta.

Heistä työssä olevia oli yhteensä 553.

Heistä työmarkkinoilla tai palkkatuella työllistettyjä naisia oli 276 kappaletta.

Miehiä työmarkkinoilla tai palkkatuella työllistänyt miehiä vain yksi enemmän eli 277 kappaletta.

Koko maassa muita kuin Suomen kansalaisia oli työnhakijoina yhteensä 75 218 kappaletta.

Heistä naisia oli 13 800 kappaletta ja miehiä 13 053 kappaletta.

Heistä työllistettyinä oli 15 418 kappaletta.

Työttömänä työnhakijana olleiden määrä putosi

12 prosenttia

lokakuusta 2016.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus