Kosmetiikan aiheuttamat allergiat ovat Suomessa lisääntyneet. Nykyisin kosmetiikalle on allergisia noin kuusi prosenttia väestöstä, kun noin kymmenen vuotta sitten kosmetiikka-allergisten osuus oli noin viisi prosenttia väestöstä eli nykyistä kymmeniä tuhansia vähemmän.
Kasvu ei ole Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen kosmetiikka-asiantuntijan Päivi Kousan mukaan vielä dramaattinen, mutta muutos näkyy varsinkin hajuste- ja hiusväriaineallergioiden kasvuna.
- Hiusväriallergioita on lisännyt se, että hiuksia värjätään paljon enemmän kuin aikaisemmin ja värien käyttö aloitetaan nuorempana kuin aiemmin. Jonkin verran hiusväriallergioiden yleistymiseen ovat vaikuttaneet myös hennatatuoinnit, Kousa kertoo.
Yksi syy kosmetiikka-allergioiden yleistymiseen on myös se, että kosmetiikkaa pitkään käyttäneet alkavat vasta nyt saada käyttämistään aineista oireita.
- Kosmetiikka-allergian kehittyminen vaatii pitkän altistuksen. Sitä ikäpolvea on aika paljon, joka on värjännyt tukkaansa esimerkiksi jo kymmeniä vuosia, mutta allergia tulee esiin vasta nyt.
Oireina kutina ja ihottuma
Noin yksi kolmannes kosmetiikka-allergisista on allergisia hajusteille, yksi kolmannes säilöntäaineille ja yksi kolmasosa jollekin muulle. Allergiset oireet ovat yleisimmin kutina, punoittava ihottuma ja mahdollisesti rakkulat ja hilseily.
- Lieviin oireisiin voi käyttää itse esimerkiksi antihistamiinia tai kortisonivoidetta, ja ne usein auttavat. Jos iho sen sijaan menee rikki tai oireet eivät helpotu, tulee mennä lääkäriin, Kousa neuvoo.
Tuotteen vaihto ei välttämättä auta allergiaan.
- Yhdessä tuotteessa voi olla kolmekymmentäkin raaka-ainetta ja mille tahansa niistä voi olla allerginen. Jos allergisoivaa ainetta ei tiedä, on vaikeaa lähteä kokeilemalla selvittämään, mikä se on.
Kosmetiikka-allergiaa selvitetään yleisimmin lapputestillä. Kosmetiikka-allergikkojen tarkkaa määrää on mahdoton tietää, sillä kaikki eivät hakeudu oireidensa vuoksi lääkäriin.
Tuotteen sopivuutta ei voi taata
Kousan mukaan markkinoilta säännöllisesti myös poistuu tuotteita allergisoivuuden vuoksi.
Esimerkiksi piilolasinesteissä ja silmämeikeissä aikaisemmin yleisesti käytetty tiomersaali-säilöntäaine on nykyään käytössä vain lähinnä rokotteissa, sillä se aiheutti monille allergiaa. Samasta syystä kynsilakoista on vähennetty hartsia.
Kousan mukaan monet kosmetiikan valmistajat ovat ottaneet allergia-asiasta onkeensa ja yrittävät tietoisesti tuottaa kosmetiikkaa, joka sopisi kaikille.
- Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi hypoallergeeniseksikin mainostetulle tuotteelle voi olla allerginen. Ei ole olemassa mitään instanssia, joka valvoisi tuotteen sopivuutta kaikille allergikoille, hän sanoo.
Kousa ei usko, että vastaisuudessakaan kosmetiikka-allergiat lisääntyisivät dramaattisesti, vaikka kosmetiikkaa käyttävät nykyään entistä enemmän myös lapset ja miehet.
- Jos ihmisen immuunijärjestelmässä ei tapahdu mitään valtavaa muutosta, en usko, että kosmetiikalle allergisten osuus nousisi yli kymmeneen prosenttiin väestöstä. Päinvastoin koko ajan etsitään iholle entistä ystävällisempiä aineita ja käytöstä poistuu sellaisia aineita, jotka ovat aiheuttaneet allergiaa, hän sanoo.