Eduskunnan varapuhemies ja entinen oikeusministeri Johannes Koskinen otti Kalevan haastattelussa raikkaasti kantaa kysymykseen tasavallan presidentin roolista EU-politiikassa. Koskisen yksiselitteisen kannan mukaan presidentin olisi viisasta jättäytyä pois Eurooppa-neuvostosta eli unionin valtionjohtajien kokouksesta.
Koskisen näkemyksen kiinnostavuutta lisää tietysti se, että hän on sosiaalidemokraatti niin kuin nykyinen presidenttikin, joka puolestaan on huippukokouksiin ahkerasti osallistunut. Varapuhemiehen mukaan nykyistä osallistumiskäytäntöä voisi muuttaa jo kesken presidentin nykyisen valtakauden. Hän on siis valmis painamaan jarrua Halosen osallistumisille.
Koskisen kanta valtaoikeuksien vähennyksestä noudattaa SDP:n pitkää linjaa. Viime aikoina osa demareista vain on tuosta perinteestä halunnut irtautua. Presidentin valtaa ei ole haluttu riisua, koska presidenttinä on ollut demari.
Yhdessä kohtaa Koskisen perusteluissa on kuitenkin ongelma. Hänen mielestään isoa perustuslakiremonttia ei tilanteen korjaamiseksi tarvita, vaan uusi käytäntö voidaan ottaa käyttöön ilman sitäkin. Onkohan asia niin?
Martti Ahtisaaresta alkaen presidentti on ilmoittanut valtioneuvostolle, milloin hän osallistuu huippukokoukseen. EU-politiikkaa johtava valtioneuvosto on käytäntöön tyytynyt. Tähänastinen menettely sisältää ristiriitojen siemenen: miten toimitaan, jos presidentti ja valtioneuvosto ovatkin erimielisiä osallistumisesta. Jos perustuslaissa on asiasta selvät pykälät, ongelmaa ei edes synny. Vastuiden selvennystä puoltaa sekin, että myös muiden EU:ssa pitää tietää, kenelle Suomessa soitetaan tarvittaessa.