Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) ehdotus siirtymisestä listavaaliin europarlamenttivaaleissa ei saa kannatusta Pohjois-Suomessa, vaikka listavaalilla voitaisiin pitää nykymallia paremmin huolta alueellisesta edustavuudesta.
Selvä enemmistö puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajista ja täältä valituista, uudelleen parlamenttiin pyrkivät mepit säilyttäisivät vaalitavan ennallaan, vaikka sen huonona puolena ovat valtaviksi paisuvat vaalibudjetit, kun ehdokkaiden on levitettävä sanomaa ympäri maan.
He eivät myöskään usko, että äänestysprosentit lähtisivät pitkien listojen ansiosta nousuun. Päinvastoin puolueiden vallan kasvamisen uskotaan vähentävän kansalaisten innostusta ottaa osaa eurovaaliin.
Koskisen käsityksen mukaan asia- ja aatepätevyys ei nykyään paljoa paina eurovaalissa. Koskinen kehuu malliaan myös siitä, että puolueet voivat listavaalissa itse päättää, keitä todella haluavat edustajikseen parlamenttiin. Ensi kesän vaalit Koskinen antaisi mennä entiseen malliin. Hän ottaisi uuden järjestelmän käyttöön vuonna 2009.
Julkisuus ei
yksin riitä
Europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi (kok.) pitää itseään hyvänä esimerkkinä siitä, että tuntemattomuudesta voi nousta europarlamenttiin pienelläkin budjetilla.
"Onnistuneella kampanjalla ja yli 600 vapaaehtoisen tukitiimiläisen avulla tulin vuonna 1999 valituksi valtakunnallisesti täysin tuntemattomana tulokkaana", hän kertoo.
Kauppi tietää, että julkisuus auttaa pääsyssä parlamenttiin, mutta ehdokkaan on oltava myös poliittisesti uskottava saavuttaakseen äänestäjien luottamuksen.
Piia-Noora Kauppi pitää listavaalia sosialistisena, koska se ottaa valtaa kansalaisilta ja siirtää sen puolue-eliitille.
Listavaali on käytössä monessa Euroopan maassa, mutta se ei tarkoita Kaupin mielestä sitä, että se olisi Suomen järjestelmää parempi.
"Monien muiden maiden kollegat ovat harmitelleet oman järjestelmänsä jäykkyyttä ja passivoivaa vaikutusta."
Kauppi myöntää, että alueellisessa edustavuudessa on nykyjärjestelmässä toivomisen varaa. Yli puolella Suomen mepeistä on virallinen kotipaikka Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.
Enemmistövaali
yksi keino
Käytössä olevassa vaalitavassa mepin on Kaupin mielestä oltava aktiivinen, kun taas listavaalissa menestyvän puolueen ykkösehdokkaat voisivat passivoitua. Myös äänestäjät saattaisivat laiskistua entisestään.
"Äänestäjät kokisivat, etteivät he voi enää omalla äänellään vaikuttaa niin suoraan edustajansa läpimenoon", Piia-Noora Kauppi selvittää.
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) ei näe listavaalia hyvänä juuri puoluevallan kasvamisen takia. Hän ehdottaa maan sisäisiä vaalipiirejä.
"Alun perin Suomi olisi voitu jakaa neljään neljän edustajan vaalipiiriin", Väyrynen sanoo.
Kun edustajien määrä pienenee vuoden 2009 vaaleissa 13:een, usean edustajan vaalipiirien käyttäminen tulee hänen mielestään hankalaksi.
Harkinnanarvoinen tapa Väyrysen mielestä olisi yhden edustajan vaalipiirit eli enemmistövaalin käyttäminen. "Ellei parempaa keksitä, olisi pitäydyttävä nykyisessä järjestelmässä", Väyrynen sanoo.
Hän ei ole luopunut ajatuksesta, että Eurooppa-vaalit yhdistettäisiin kunnallisvaaleihin. Väyrynen uskoo, että yhdistelmävaali nostaisi myös äänestysaktiivisuutta.
Myös europarlamentaarikko Samuli Pohjamolla (kesk.) on hyvin samansuuntaisia ajatuksia kuin Väyrysellä. Hän uskoo, että Koskisen mallilla tuloksesta tulisi kyllä alueellisesti ja sukupuolten tasa-arvon kannalta nykyistä parempi tulos, mutta puoluevallan kasvaminen ei Pohjamoakaan miellytä.
"Alueellisesti vielä parempaan ratkaisuun päästään, kun toteutetaan alueellinen vaalijärjestelmä. Tällöin ehdokkaat voisivat toimia pienemmin kampanjapanoksin."
Takaisku
kansanvallalle
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Mirja Vehkaperän mielestä listavaali olisi paha takaisku kansanvallalle. Hän pitää kuitenkin huonona sitä, että eurovaalissa äänestysalueena on koko maa. Vehkaperä rajaisi aluetta, mutta ei kerro tarkemmin miten se tulisi tehdä.
Listavaali sopii Vehkaperän mielestä hyvin Ruotsiin, mutta meidän äänestyskulttuuriimme se ei istu.
Vehkaperä suhtautuu julkkisten mukanaoloon politiikassa itsestäänselvyytenä.
"Politiikka on julkista osallistumista. Keskustan julkkikset Tanja Karpela ja Mikko Alatalo ovat kyvykkäitä politiikan tekijöitä."
Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Mikko Raudaskoski näkee Koskisen mallin hyvänä puolena sen, että henkilökohtainen vaalimainonta väistyisi ja puolueiden väliset linjaukset korostuisivat. Ehdokkaiden varallisuus ei myöskään vaikuttaisi vaalissa kuten nyt.
Ehdotuksen ongelmaksi hän näkee ehdokaslistojen muodostamisen.
"Koska läpimenevien edustajien määrä on kaikissa puolueissa vähäinen, niin listan kärkipäähän sijoittumisesta tulisi puolueiden sisällä kova kisa", Raudaskoski uskoo.
Alueellinen edustavuus saattaisi Raudaskosken mielestä jopa heikentyä listavaalissa. "Jos listan kärkipaikat täyttyisivät etelän ehdokkailla, niin Pohjois-Suomessa äänestysaktiivisuuskin voisi laskea."
Nykymallissa on hänen mielestään täysin realistista saada pohjoinen ehdokas yhteisellä ponnistuksella läpi ja se motivoi äänestäjiä.
"Kun vasemmistoliitolla on tavoitteena saada kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin, niin eri puolilla Suomea ollaan innokkaammin liikkeellä kuin listavaalissa, jossa kaksi kärkinimeä olisi jo lyöty lukkoon", Raudaskoski näkee.
Listavaalilla
asiat esiin
SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja Vesa Saarinen olisi valmis kokeilemaan listavaalia nimenomaan eurovaaleissa.
"Sen hyviä puolia olisi se, ettei pelkän rahan tai tunnettavuuden voimalla tehtäisi valintoja", Saarinen sanoo.
Asiakysymykset nousisivat hänen mielestään tällöin nykyistä paremmin esiin.
Huonoa pitkissä listoissa on hänen mielestään kuitenkin lievä kansanvallan kaventuminen. Saarinenkin epäilee, että äänestysvilkkaus alenisi entisestään listavaalijärjestelmässä.
Vihreiden Oulun piirin puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli on ainoa joukosta, joka selkeästi kannattaa listavaalia. Hän korostaa, että tämä on hänen näkemyksensä, ei vihreiden yleinen linjaus.
"Järjestelmä olisi taloudellisempi ehdokkaille. Ehdokkaista käytäisiin puolueessa kunnon keskustelu varsinkin, jos tulee tungosta", Taina Pitkänen-Koli sanoo. Hän näkee nykymallin hyväksi puoleksi ehdokkaan itsenäisyyden.