Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mielestä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan työskentely on kehittynyt kollektiivisempaan suuntaan.
"Painopiste on ollut aiemmin liikaa presidentin, pääministerin tai ulkoministerin kahden välisissä keskusteluissa. Perustuslakiin kirjattu presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminta tarkoittaa hiukan kollektiivisempaa työskentelyä", ministerivaliokunnan jäsen Koskinen korostaa.
Koskisen mukaan hallituksen vaihdos ei ole työskentelyn kehittymiseen varsinaisesti vaikuttanut. Hänen mielestään esillä olevat isot kysymykset ovat myös pakottaneet siihen.
Hänen mukaansa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa on tärkeää hallituksen ja presidentin tiivis yhteistyö.
"SDP:n erilinjaisuus
esti keskustelun"
Ministerinä viime vaalikaudella toiminut Kimmo Sasin (kok.) olisi kaivannut, että hallitus olisi kokoontunut välillä myös ilman presidenttiä pohtimaan ulkopoliittisia linjauksia.
Sasi kertoo, että kaikki ministerivaliokunnan kokoukset olivat aina yhteiskokouksia presidentin kanssa. "Se vaikutti siihen, että virkamiesvalmistelu oli keskeisessä asemassa. Kun sisäisiä keskusteluja ei käyty linjauksista, se vähensi hallituksen vaikutusvaltaa."
"Demarit eivät olleet innostuneita, että hallituksen piirissä olisi käyty laajempaa ulkopoliittista keskustelua. SDP:n erilinjaisuus vaikutti siihen, että he joutuivat etukäteen keskittämään voimaansa yhtenäisen linjansa löytämiseen", Sasi sanoo.
Sasi epäilee, että SDP:n linja olisi saattanut hajota, jos keskustelua olisi aidosti käyty hallituksessa.
Koskinen ei allekirjoita Sasin arviota. Hänen mukaansa kysymys oli enemmänkin erilaisista toimintatavoista.
EU:n ulkopolitiikka
hallituksen vastuulle
Sasin mukaan presidentin jääminen EU:n huippukokouksista pois korostaa valtioneuvoston asemaa unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Sasin mielestä on tehtävä selvä rajaus, että EU:n yhteinen ulkopolitiikka kuuluu valtioneuvostolle. "Presidentin tehtäviin kuuluisivat Suomen ja muiden maiden kahdenväliset asiat." Hänen mukaansa rajaukseen ei tarvita säädösmuutoksia.
