Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) paheksuu tiedotusvälineiden käyttäytymistä todistajia kohtaan Bodominjärven surmien oikeudenkäynnin yhteydessä. Koskisen mielestä todistajan asema suuressa rikosoikeudenkäynnissä on raskas ilman julkisuuttakin.
Koskinen vetoaa median itsekontrolliin todistajien käsittelyssä. "Todistajilla se tärkein asia on kertoa totuus oikeudenkäynnissä, ilman, että mediaoikeudenkäynnillä lähdetään rakentamaan omia tuomioita ennen tai jälkeen oikeudenkäynnin", maanantaina Oulussa vieraillut Koskinen sanoo.
Koskisen mielestä isoissa rikosjutuissa on vaikea saada todistajia jo ilman Bodominjärven jutun kaltaista julkisuuskerrointakin.
Koskisen mukaan todistajien asemaan ei ole kuitenkaan tulossa lähiaikoina muutoksia. Tosin nimettömän todistamisen mahdollistava lakiesitys on parhaillaan lausuntakierroksella, mutta sillä olisi merkitystä lähinnä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä oikeudenkäynneissä.
Koskinen ei usko, että mediakohu vaikuttaisi niin tuomareihin kuin lautamiehiinkään.
Kuulustelunauha löytyy internetistä
Bodominjärven oikeudenkäynnin yksi erityispiirre on Keskusrikospoliisin esitutkinta-aineiston mukana julkistamat videonauhat syytetyn ja todistajien kuulusteluista. Syytetyn Nils Gustafssonin kuulustelunauha löytyy jo internetistä.
Oikeusministeri Koskinen ei kuitenkaan halua arvioida, olisiko pelkän kirjallisen aineiston julkistamine ollut viisaampaa.
"Nauhojen julkaiseminen oli uutta, mutta lain mukaista. Kerätään nyt kokemuksia siitä, onko sillä vaikutusta oikeusprosessiin, negatiivista tai positiivista. Ratkaisu oli sikäli ymmärrettävä, että julkinen mielenkiinto tapaukseen on laaja. Yleisesti ottaen tällaiset videomateriaalit ovat ikään kuin tukiaineistoa, jotka on tarkoitettu oikeudenkäyntiin eikä sen laveammalle."
Mikäli Bodominjärven jutun yhteydessä tulee julkisuuteen liittyviä ongelmia tulee, Koskisen mukaan jotain hienosäätöä voidaan tehdä parhaillaan käsittelyssä olevaan työryhmämietintöön, joka on lisäämässä oikeudenkäyntien julkisuutta.
Työryhmämietinnössä ei kuitenkaan olla puuttumassa poliisin esitutkinta-aineiston julkisuuteen, mutta sitä voidaan Koskisen mukaan harkita tarpeen vaatiessa.
Loppukesää ovat värittäneet niin rikolliset moottoripyöräjengit kuin rasistinen rikollisuus. Koskisen mukaan moottoripyöräjengien tunnuksia ei kuitenkaan olla kieltämässä, koska sillä ei olisi todellista vaikutusta.
"Pikemminkin se aiheuttaisi tällaista kielletyn hedelmän houkuttavuutta tällaisille rötöstelijäporukoille", Koskinen sanoo.
Rasistisiin rikoksiin puututtava
Kajaanissa leimahtaneeseen rasismiin Koskisella on selkeä kanta. Koska rasistinen motiivi on rangaistusta koventava peruste, sen pitäisi näkyä myös niiden tutkimisessa.
"Huolellisesti puututaan tällaisiin tapauksiin ja selvitetään ne motiivit, jotka vaikuttavat rangaistusten mittaamiseen ankaroittavasti. Koska vakavamman luontoiset rasistiset rikokset ovat harvinaisia, ehkä niihin puuttumisen herkkyyttä ei ole tarpeeksi. Pitäisi puuttua aikaisemmassa vaiheessa, niin silloin rasistinen toiminta ei pääsisi laajenemaan. Se ei koske pelkästään poliisia, vaan koko asuinyhteisöä", Koskinen sanoo.