Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mukaan ministeriö ei voi ottaa etukäteen kantaa sellaiseen mahdolliseen luovutuspyyntöön, jonka sisällöstä ei ole minkäänlaista tietoa.
Vihreiden eduskuntaryhmän seminaarin järjestäjät ottivat yhteyttä Koskiseen varmistaakseen Tshetshenian syrjäytetyn presidentin Aslan Mashadovin erityisedustajalle Ahmed Zakajeville vapaan pääsyn maahan ja maasta pois. Zakajev oli pelännyt Suomen luovuttavan hänet Venäjälle.
"He (järjestäjät) kysyivät, että voiko oikeusministeri antaa etukäteen tällaisen sitoumuksen, että ei luovuteta, ja sehän on mahdottomuus", Koskinen kommentoi perjantaina.
Koskinen pitää asianajaja Matti Wuoren Helsingin Sanomissa esittämää suomettumiskritiikkiä tolkuttomana.
"Kyllä hän ymmärtää juristinakin, ettei sellaista (sitoumusta) voi antaa."
Koskisen mukaan niissäkin maissa, joissa Zakajev on pidätetty kansainvälisen etsintäkuulutuksen perusteella, tiedot ja näytöt hänen rikoksistaan ovat olleet vaihtelevia.
Zakajev ei lopulta uskaltautunut Suomeen lainkaan. Tapauksen nosti ensimmäisenä esiin Helsingin Sanomat perjantaina.
Britannia ei
luovuta Zakajevia
Zakajev nousi julkisuuteen noin kaksi vuotta sitten, kun hän osallistui vastaavaan Tshetshenia-seminaariin Kööpenhaminassa. Tuolloin Tanska pidätti hänet Interpolin etsintäkuulutuksen perusteella mutta vapautti myöhemmin tutkinnan jälkeen.
Myös Britannia on todennut perättömiksi Venäjän väitteet, että Zakajev olisi osallistunut terroritoimiin vuosina 1996-1999 sekä panttivankikaappauksen suunnitteluun.
Britannian oikeusistuin on arvioinut, että jos Zakajev palautettaisiin Venäjälle, hän joutuisi todennäköisesti kidutetuksi. Ahmed Zakajev asuu nykyisin Lontoossa.
"Ei suomettumista"
Suomen ulkoministeriöön on ilmoitettu Zakajevin poisjäännistä seminaarista, mutta muutoin ministeriö ei ole asian kanssa tekemisissä. Ulkoministeriössä ei uskota, että Zakajevin tapaus herättäisi maailmalla jälleen suomettumiskeskustelua; ongelma on yhteinen kaikille EU-maille.
Rikoskomisario Jouko Kangasmaa keskusrikospoliisin kansainvälisten asioiden viestiliikennekeskuksesta kertoo, että Suomi on joskus vastannut Venäjän luovutuspyyntöihin kieltävästi.
"Etsintäkuulutettuja ei tarvitse automaattisesti luovuttaa. Suomi katsoo tapauskohtaisesti, onko luovuttamiseen riittävät edellytykset."
EU:n jäsenvaltioiden välillä noudatetaan eurooppalaista pidätysmääräystä, jonka mukaan on kohtuullisen epätodennäköistä, ettei Interpolin etsintäkuuluttamaa henkilöä luovutettaisi.
Sen sijaan Venäjän kanssa toimitaan eurooppalaisen luovutussopimuksen mukaan. Siinä luovutuspäätöksen tekee oikeusministeriö, joka voi kieltäytyä luovuttamasta etsintäkuulutettua esimerkiksi siksi, että tätä uhkaa kuolemanrangaistus luovutusvaltiossa.
Interpoliin kuuluu yli 180 valtiota. Suomesta luovutetaan vuosittain viitisenkymmentä Interpolissa etsintäkuulutettua. Suomeen taas luovutetaan viidestä kymmeneen etsintäkuulutettua vuodessa. Luovuttamisesta kieltäydytään puolin ja toisin verrattain harvoin.