Kalastusmatkailun kehittäminen käy käsi kädessä kalavesien onnistuneen hoidon kanssa. Tutkimusten mukaan kalastajien toivelistan kärjessä ovat lohi, taimen ja harjus, mutta saalis kertyy yleensä särjistä, ahvenesta ja hauesta.
Kalastusmatkailuyrittäjä Sakari Kuosmanen olisi valmis räväköihinkin toimiin, jotta luontaiset jalokalat palaisivat pohjoisen jokiin.
"Haaveilen, että viimeisenä tekonani voisin räjäyttää jonkun padon. Kajaaninjoen voimalaitos sopisi kohteeksi hyvin", Kuosmanen uhoaa.
Varsinkin Tornionjoen kohtelu saa Kuosmasen näkemään punaista. Nousulohien pyytäminen mereltä on hänen mukaansa synnintekoa Euroopan pisimpiin kuuluvien lohijoen varrella asuvia ihmisiä kohtaan.
Kalastusmatkailuyrittäjille aidon luonnonkalan puuttuminen on vakava asia. Kuosmanen on vienyt asiakkaitaan tuhansien koskien Suomesta itärajan taakse saamaan kalaa. Istutuskokoisen kirjolohen repiminen lammikoista ei tuo leipää muille kuin kalanviljelylaitoksille.
Kalastajillakin opittavaa
Myös kalamiehillä on opittavaa. Sakari Kuosmanen kertoo, että nimekkäillä koskilla kalastaa monenlaista siimanheittäjää.
"Nakellaan perhosiiman yli tai jos ollaan veneellä niin yli veneen. Parhaille paikoille majoitutaan teltan kanssa eikä päästetä muita vuorollaan kalaan", Kuosmanen luettelee.
Pirkko-Liisa Luhta metsähallituksesta ei laittaisi kalamiehiä vastaamaan kalavesien hoidosta valtionmailla. Hänen kokemustensa mukaan kalamiehet eivät osaa huolehtia rajoituksista. Myös juridiset velvoitteet kalakannan hoitoon puuttuvat.
Metsähallitus on ollut mukana Iijoen vesistön kunnostuksessa. Luhdan mukaan vesistöjen kunto sallisi jo jalokalakannan kasvamisen, mutta liian vahva verotus pitää luonnonkannan pienenä.
Keski-Suomessa on pyritty palauttamaan taimenkantaa maakunnan vesiin laajalla hankkeella. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta pitää varsinkin verkkopyynnin rajoittamista hyvänä keinona jatkaa taimenten elinikää. Järvillä on kielletty 31-54-millisten verkkojen pito.
"Verkolla pyydetyn taimenen arvo on 2,5 euroa kiloa ja koskitaimenen arvo on 50 euroa", Valkeajärvi perustelee kalastuskuntien suostumusta rajoituksiin.
Kainuussa kalakantojen luonnonmukaista hoitoa vauhditetaan ekokoskikokeilulla. Kainuun Edun hankkeeseen on nivottu mukaan myös kalastusmatkailu ja oppaiden koulutus.
Mukana hankkeessa on kolme koskea eri puolilta Kainuuta eli Kynäkosket Hyrynsalmella, Saunakoski Kuhmosta ja Haarakoski Puolangalla. Koskilla sallitaan perhokalastus väkäsettömillä koukuilla ja reippailla alimitoilla. Saalistuksen rajoittamisen lisäksi koskia on kunnostettu. Tavoitteena on pesiyttää koskiin luontainen taimen- ja harjuskanta.
Tulokset ovat jo näkyvissä parin vuoden työn jälkeen. Projektipäällikkö Simo Yli-Lonttinen kertoo, että Hyrynsalmen Kynäkoskilta on jo tämän kesän aikana saatu kolmisenkymmentä yli 55 senttistä taimenta.