Rautasillan ja Pohjantien sillan väliin Oulujoen etelärannalle sijoittuvan Koskenniskan uuden asuinalueen suunnittelussa jäi vähemmälle huomiolle Merikosken patoaltaan vaikutukset rakentamiseen.
Niinpä elokuun aikana joudutaan tekemään suunnitelmat siitä, miten patoturvallisuus varmennetaan uusia asuintaloja ja rantaväyliä rakennettaessa. Myös kustannusjako on keskustelujen alla.
Sinänsä Oulujoen ja Merikosken patoaltaan läheisyys eivät estä Koskenniskan rakentamista eikä rakennustöitä ole keskeytetty. Rakennus-Forum Oy:n tekninen johtaja Kari Kaarlela sanoo, että patorakenteen vahvistaminen on mietittävänä. "Rantaan tulee kävelyreitti ja se on julkista tilaa. Väylä pidetään auraten talvisin avoinna. Nyt tutkitaan, miten rakenteet toteutetaan niin, etteivät ne roudi, sillä patorakenteet ovat aivan vieressä."
"Sitä ei ole ratkaistu, miten osapuolet osallistuvat kustannuksiin. Talojen kellarit rakennetaan maan alle ja joenpinnan alapuolelle. Puretussa rakennuksessakin oli kellari joenpinnan alapuolella, joten sinänsä kellarien teossa ei ole ongelmia. Rakennustyön yhteydessä olemme varmistaneet teräsponttiseinällä, ettei joki tule monttuun", Kaarlela kertoo.
Kaarlela vakuuttaa, ettei kesäkuussa puheeksi nousseella patoturvallisuudella ole eikä ole ollut mitään vaikutusta rakennustyön aikatauluun.
"Ensimmäiset asunnot valmistuvat touko-kesäkuussa 2004."
Suunnitelmat tulossa
Kaarlela myöntää, että Oulun Energian hoksautus patoaltaasta tuli yllätyksenä eri osapuolille. Kaavoituksen yhteydessä padosta ei keskusteltu. "Asiaa ei tiedostettu virkamiesportaassakaan."
Kaupungininsinööri Matti Räinä on varma, että rantaväylä voidaan tehdä. "Konsultti tekee parhaillaan suunnitelmia. Jo 1940-luvun lopulla Rautasillan puoleiseen päähän on tehty osittainen puinen settipato. Padon tiivistesydän on ollut pakko huomioida, kun alueelta on poistettu vanhoja öljysäiliöitä ja maita joudutaan vaihtamaan. Tiivistepadot tarkistetaan. Lisäkuluja on tulossa. Myös kustannusjako on selvitettävänä. Mikä on rakentajan osuus, mikä teknisen keskuksen ja Oulun Energian?"
Räinän mukaan kustannusten kannalta ratkaisevaksi tulee se, päätetäänkö settipatoa jatkaa koko kaava-alueen läpi vai tyydytäänkö vanhan padotuksen varmentamiseen. Räinä ei halua suunnittelun ollessa kesken arvioida, paljonko mahdollisia lisäkustannuksia Merikosken patorakennelmista lopulta aiheutuu.
"Hyvä, että asia tuli esille edes tässä vaiheessa. Pato jäi huomaamatta koko joukolta Koskenniska-prosessin aikana. Peiliin katsomiseen on aihetta kaikilla, myös padon omistajalla. Kevyen liikenteen väylien rakentamisen aikatauluun patokysymyksellä ei ole vaikutusta, sillä niitä ei ole tämän vuoden suunnitelmissa. Joen rantaan on tulossa myös venesatama."
Oulun Energian tuotannon käyttöpäällikön Yrjö Vilhusen mukaan patoturvallisuus on helpoin taata teräsponttiseinällä.
"Se on pysyvä ratkaisu. Kustannusjako on avoinna. Koskenniskassa pystyy rakentamaan turvallisesti ja töitä on lupa jatkaa. Oulun Energian piti padon haltijana saattaa asia virallisesti tiedoksi kesäkuun lopulla, kun oli vähän sellainen tuntuma, ettei patoa ollut välttämättä ihan huomioitu. Tekniset ratkaisut muuttavat patoa."
Koskenniskaan rakennetaan kuusi kerrostaloa, joista neljä tulee parinkymmenen metrin päähän rannasta. Loput kaksi tulevat Kasarmintien varrelle. Uusien talojen tieltä on purettu vanha leipomo- ja kirjapainorakennus. Koskenniskaan on tulossa myös uusia toimitiloja yrityksille.
Koskenniskan asuntojen keskimääräinen neliöhinta on 2 800 euroa. Oulun Rakennusteholla ja Rakennus-Forumilla rakennusoikeutta Koskenniskassa on 15 500 kerrosalaneliömetriä. Myös Coronaria Oy:llä on Koskenniskassa rakennusoikeutta uutta toimitaloa sekä vanhan puumakasiinin säilyttämiseen ja asuntorakentamista varten.