Valtio itse määrittelee mitä tehdä, jos se epäilee esimerkiksi vieraan vallan sukellusveneen liikkuvan vesillään. Kansainvälisen oikeuden professorin Martti Koskenniemen mukaan protokolla on hyvin selkeä - Ruotsi voi ryhtyä kaikkiin oman turvallisuutensa vaatimiin toimenpiteisiin.
Koskenniemi kertoo, että olennaista on erottaa, onko kyseessä valtion suvereenisuuden ja aluevesien loukkaaminen vai onko kyseessä aseellinen hyökkäys.
- Hypoteeseja on kaksi. Toinen on se, että kyseessä on hyökkäys Ruotsia vastaan, jolloin Ruotsi voi puolustautua aseellisesti. Jos kyseessä ei ole aseellinen hyökkäys tai sellaista ei epäillä, silloin Ruotsi ei voi ryhtyä voimankäyttöön kuin aivan äärimmäisessä tilanteessa. Tietysti muut toimet, kuten selvittää mistä on kyse ja ottaa kiinni, ovat mahdollisia.
Määrittelyn tekee valtio itse. 1980-luvun sukellusvene-etsintöjen aikaan Ruotsi katsoi, että kyseessä oli aseellinen hyökkäys.
- Siitä keskusteltiin silloin paljon. Monet olivat sitä mieltä, että meni aika pitkälle, kun Ruotsi lähti siitä, että kyseessä on hyökkäys. Se oikeutti Ruotsin käyttämään voimaa, Koskenniemi sanoo.
Ruotsalaisen tutkijan Tomas Riesin mukaan on todennäköistä, että maan armeija on jo löytänyt Tukholman saaristosta jotain, mutta ei halua kertoa siitä.
- Kaikki tämä on tietysti pelkkää spekulaatiota, mutta pidän itsestään selvänä, että jotain on löytynyt, Ries sanoo. Ries on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija.