Koskenlaskua uhkaa tänä kesänä kuivuus, sillä kahden poikkeuksellisen kesän jälkeen järvien vesivarat ovat alimmillaan vuosikymmeniin.
Vanhimpiin matkailun ohjelmiin kuuluva koskenlasku vetää vuosittain entistä suuremman joukon turisteja hakemaan elämyksiä kuohuista.
Juuri kesäkauttaan availevat ohjelmapalveluyritykset voivat laskea lauttansa vielä huoletta kunnon virtoihin, mutta ilman poikkeuksellisen rajuja kaatosateita suurimpienkin jokiuomien pelätään ehtyvän kesken kauden.
Suurissa joissa
vettä riittää
Koskenlaskua järjestäville yrityksille harvinaisen vähiksi menneet vedet ovat uhka niin talouden kuin turvallisuudenkin kannalta. Vähävetiset jokiuomat eivät houkuttele asiakkaita ja etenkin luonnontilaisilla, perkaamattomilla joilla turvallisuusriskit lisääntyvät.
"Pienemmät joet menevät niin huonoon kuntoon, ettei niitä pysty ehkä laskemaan loppukesästä enää lainkaan, jos vettä ei saada lisää", arvioi Suomen melonta- ja koskenlaskuyrittäjien (Sumeko) puheenjohtaja Raimo Kuru.
Vesimäärien povaaminen kovin tarkasti on vielä tässä vaiheessa vuotta hankalaa. Kurun mukaan lähtökohdat eivät kuitenkaan ole hyvät, sillä pohjoisessa lunta oli vähän. Hetkeksi nouseva tulvakaan ei kauan pidä virtoja vuolaina.
Rovaniemen maalaiskunnassa, Raudanjoella koskenlaskuyrittäjänä toimiva Kuru sanoo, että Muonio- ja Torniojoet ovat niin suuria, ettei niillä ole odotettavissa vaikeuksia.
Rovaniemen seudun ja Kuusamon luonnontilaisilla jokiuomilla kuivuus paljastaa kuitenkin kivikot, mikä lisää koskenlaskun vaaroja.
Koskenlaskusta on tullut vauhdikkuudestaan huolimatta melko turvallinen laji. Koko maassa on arviolta 40-50 suurempaa koskenlaskuyrittäjää. Ne vievät luonnon äärelle kesäisin suunnilleen 50 000 asiakasta.
Kuru laskee, että asiakkaalta koskenlaskusta perittävä keskihinta noin 45 euroa, eli koskien kuohuissa pyörii melkoinen bisnes.
Turvaohje tulisi
kirjata lakiin
Kilpailu koskenlaskussakin kiristyy koko ajan. Pitkään alalla toimineita ja turvallisuutta vaalivia yrittäjiä harmittaa se, että alan järjestäytymisaste on heikko. Etujärjestöön kuuluun noin 30 yritystä. Kurun mukaan erityisesti Kuusamossa ja Lieksassa niin sanottuja villejä yrittäjiä on paljon.
Koskenlaskun turvamääräyksinä on lähinnä Merenkulkulaitoksen ohje. Sumeko on yrittänyt vaikuttaa, että ohje muutettaisiin laiksi, mutta asia on kariutunut valtion resurssipulaan.
Yrittäjäksi voi ryhtyä suoritettuaan 60 tunnin mittaisen koskenlaskuveneen kuljettajatutkinnon. Koulutusta eri puolilla maata järjestävän Kurun mukaan uusia kippareita valmistuu noin sata vuodessa. Siksi yrittäjiä tulee alalle jatkuvasti lisää.
"Hintakilpailu on kova. Ne jotka tarjoavat halvalla, eivät pysty laittamaan kunnollisia välineitä", Raimo Kuru sanoi.