– Tosi mahtavaa on ollut! hehkuttaa Alli Koskelo Koskelan koulun 5A:lta.
– On se kyllä ollut vähän outoakin, tunnustaa Väinö Tuovinen rinnakkaisluokalta 5B:ltä.
Oululaiskaksikko kuvailee tähän tapaan sitä, miltä heistä on tuntunut valmistautua oman koulun salissa tiistaina kahdesti esitettävään koululaisoopperaan.
Ooppera ei ole ollut kummallekaan entuudestaan erityisen tuttu taidemuotona, ja vielä oudommaksi tai jännemmäksi asian on tehnyt valmisteilla olevan tuotannon esityskieli, ruotsi.
– Meillä alkaa ruotsin opiskelu vasta kuutosella, Tuovinen täsmentää.
Kaksikko vakuuttaa, että oopperaesityksen tekeminen on ollut yleensä ottaen kivaa. Heitä ei ole haitannut se, että kaikkia laulujen ja puheosuuksien sanoja ei ole ymmärtänyt eikä se, että harjoitukset ovat tuntuneet muun koulutyön ohessa välillä raskailta.
– Sitä on jaksanut, kun tietää, että meitä kaikkia tarvitaan siihen, että lopputuloksesta tulee hieno, Koskelo sanoo.
Koskelan koulu on yksi kolmestatoista alakoulusta, joissa on tänä syksynä harjoiteltu Suomen kansallisoopperan väen kanssa toteutettavaa koululaisoopperaa Djurens planet. Teos on Kansallisoopperan ja -baletin ensimmäinen ruotsinkielinen koululaisooppera. Kaikkiaan koululaisoopperoita on tuotettu 17 vuoden ajan.
Suomenruotsalaisten koulujen ohella tämänkertaiseen tuotantoon on tarttunut tänä syksynä kolme suomenkielistä koulua, kertoo vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva.
– Kyllä tässä voi ihan opettajaa syyttää siitä, että on lähdetty mukaan, nauraa Koskelan koulun 5A:n luokanopettaja, lehtori Marja Koskivirta.
– Minulla oli vastaavista suomenkielisistä tuotannoista hyviä kokemuksia aiemmilta vuosiltani Kajaanista. Tiesin, että tämä olisi iso projekti. Se ruotsin kieli kyllä kieltämättä hieman pelotti aluksi. Silti teki mieli lähteä kokeilemaan.
Ja kannatti lähteä, lehtori vakuuttaa nyt, kun takana on noin 40 tuntia harjoituksia parin kolmen kuukauden ajalta.
– Yhteistyö Kansallisoopperan ammattilaisten kanssa on ollut vaivatonta, ja lapset ovat olleet innokkaasti mukana. Heillä ei ole ollut mitään ennakkoluuloja tai kielteistä asennetta ruotsin kieltä kohtaan. Lasten kyky omaksua uutta on ihan mieletön! Lisäksi he saavat tässä samalla kielisuihkun ensi vuotta varten.
Koskelan koulun esityksessä on mukana yhteensä noin 50 oppilasta 5A:lta ja 5B:ltä. Esitystä on harjoiteltu ja hiottu opettajan johdolla syksyn ajan Helsingistä tulleiden tekstien ja nuottien avulla sekä kuuntelemalla lauluosuuksien nauhoituksia nettilinkkien kautta.
Kotiläksyinä on lisäksi katseltu Youtubesta videota oopperan kantaesityksestä viime keväältä, Alli Koskelo ja Väinö Tuovinen mainitsevat.
– Ooppera on kirjoitettu kolmiääniselle lapsikuorolle, mutta me pelaamme tässä yhdellä äänellä. Näin saamme kuoro-osuuksiin voimaa, iskevyyttä ja uskottavuutta, Koskivirta jatkaa.
Koskelan koulu on Oulun normaalikoulu eli yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan harjoittelukoulu.
– Tämä tarkoittanut sitä, että myös opetusharjoittelijat ovat päässeet osallistumaan oopperaharjoituksiimme. On tärkeää, että alan opiskelijat näkevät, mitä kaikkea koulussa voidaan tehdä, Koskivirta lisää.
– Koskelan koulussa on tartuttu haasteeseen rohkeasti, ja esitykseen on valmistauduttu siellä hienosti. Tämä tuli esille, kun olimme pianisti–kapellimestarin kanssa pitämässä siellä harjoituksia noin kuukausi sitten, kehuu koululaisoopperan kiertueohjaaja Anna Nora.
Kiertueohjaaja valmentaa oppilaita näyttämötyöskentelyyn eli muun muassa siihen, miten oopperassa ilmaistaan asioita ilmeillä, eleillä ja äänensävyillä. Samoin hän opastaa siinä, mitä kaikkea täytyy lavalla liikkuessa ottaa huomioon.
Kaikkea näyttämöllistä toimintaa ei ole käsikirjoitettu valmiiksi, vaan myös oppilaat itse pääsevät kehittelemään koreografioita. Näin on tehty myös Koskelan koulussa.
– Koululaisoopperoissa on haasteena se, että työskennellään isossa ryhmässä pitkä rupeama. Omien kokemusteni mukaan oppilaat kuitenkin tykkäävät tällaisesta toiminnallisesta työskentelystä todella paljon, Nora sanoo.
Koululaisoopperoiden aiheet ovat Noran mukaan tavalla tai toisella ajankohtaisia. Edellinen eli Ihmepoika A ruoti ennakkoluuloja ja koulujen leikkauspolitiikkaa. Djurens planetissa nousevat esiin yksinäisyyden pelko, toisen rooliin asettuminen sekä ihmisten ja eläinten välinen suhde.
– Oopperan synopsis ja libretto pohjautuvat Åshjödenin koululla Helsingissä pidettyyn työpajaan, jossa oppilaat saivat kertoa asioista, jotka mietityttävät heitä, Anna Nora mainitsee.
Koskelan koulun viidesluokkalaiset Alli Koskelo ja Väinö Tuovinen ovat yhtä mieltä siitä, että Djurens planetissa käsitellään tärkeitä kysymyksiä.
Kaksikko myöntää myös, että tässä vaiheessa vähän jännittää.
Edessä on pitkä tiistaipäivä, jolloin pidetään vielä muun muassa pukuharjoitukset oikeissa lavasteissa Kansallisoopperan solistien, soittajien ja kiertueohjaajan kanssa.
Oman koulun oppilaat pääsevät näkemään iltapäivän kenraaliharjotuksen, ja koko homma huipentuu illan yleisönäytökseen.
Djurens planet -koululaisooppera
Alakoulujen oppilaiden ja Suomen kansallisoopperan ammattilaisten yhteistyönä syntynyt Djurens planet sai ensi-iltansa maaliskuussa Helsingissä. Teos on Kansallisoopperan ja -baletin ensimmäinen ruotsinkielinen koululaisooppera ja se toteutetaan ruotsinkielisten säätiöiden tuella.
Tänä syksynä oopperaa esitetään 13 koululla eri puolilla Suomea. Esityksiä on tarkoitus jatkaa ensi syksynä, ja koulut voivat ilmoittautua mukaan alkuvuodesta. Kevään aikana koululaisoopperana jatkaa edellinen tuotanto, Ihmepoika A.
Djurens planetin synopsis ja libretto pohjautuvat Åshjödenin koululla Helsingissä pidettyyn työpajaan.
Oopperan musiikin on säveltänyt Cecilia Damström, libreton on kirjoittanut Monica Vikström-Jokela ja ohjauksesta on vastannut Martina Roos. Lavastuksesta ja puvuista vastaa Anna Kontek ja valaistuksesta Vesa Pohjolainen.
Koskelan koulun 5A- ja 5B-luokkalaisten esityksessä on mukana noin 50 oppilasta sekä kansallisoopperan ammattilaisia. He esittävät noin 40-minuuttisen oopperan Koskelan koulun salissa (Tullimiehentie 8) tiistaina kello 14 ja 18.
Päivänäytös on tarkoitettu koulun muille oppilaille ja kutsuvieraille. Iltanäytös on pääsymaksullinen (saliin mahtuu noin 200), ja kertyvät rahat käytetään luokkien retkirahaston kartuttamiseen.
Kansallisooppera ja -baletti on tuottanut koululaisoopperoita 17 vuoden ajan. Kokemusta oopperan tekemisestä on saanut lähes 20 000 oppilasta noin 300 koulussa eri puolilla Suomea.