Viimeaikainen suomalaisten insinöörien ja diplomi-insinöörien houkuttelu kovapalkkaisiin töihin muun muassa Norjaan ei juuri huolestuta insinööriliittoa tai teknologiateollisuutta Suomessa.
Molempien mukaan työrupeamat ulkomailla ovat teknisellä alalla yleisiä ja kansainvälistä kokemusta arvostetaan. Huippuosaajien joukkopakoon ei uskota.
"Maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla hyvin moni lähtee jossain vaiheessa ulkomaille", Uuden insinööriliiton (UIL) puheenjohtaja Matti Viljanen painottaa.
Suomessa koulutetut insinöörit ovat haluttuja ympäri maailmaa. Ulkomaille lähtöä ja siellä työskentelyä helpotetaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Esimerkiksi viime vuonna liitto antoi jäsenistölleen palkkaneuvontaa 25 eri maahan.
Kova palkka houkuttaa
Ulkomailla työskentelee ainakin runsaat 800 insinööriliiton jäsentä, joista suurin osa on suomalaisyritysten lähettämiä."Kokonaismäärä on suurempi, koska kaikki eivät ole verkostomme piirissä."
Liiton mukaan insinöörien into ulkomaille on ymmärrettävä, koska työttömyysaste on varsin korkea ja palkat esimerkiksi Norjassa ovat paremmat. "Kovemmasta verotuksesta huolimatta se on monelle houkutteleva vaihtoehto."
Viljasen mukaan Suomessa koulutetaan liikaa insinöörejä. Ammattikorkeakouluissa aloituspaikkoja on noin 10 000, vaikka töitä voi odottaa saavansa noin 4 000-5 000 insinööriä.
Perlos-kohu ja muut irtisanomisuutiset ovat huolestuttaneet insinöörikuntaa ja lisänneet järjestäytymistä.
"Tietotekniikkapuolta jännittää etenkin Intian kasvava vetovoima. Nyt pitäisi miettiä, mikä meikäläistä kilpailukykyä nakertaa ja miten voimme asemaamme parantaa", Viljanen sanoo.
Osaajia lähtenyt aina
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Martti Mäenpään mielestä suomalaisten insinöörien kosiskelu Norjaan on osoitus paitsi globalisoitumisesta, myös suomalaisten ammattilaisten arvostuksesta.
"Ainahan meiltä on lähtenyt osaajia ulkomaille, sekä koti- että ulkomaisten yritysten tehtäviin. Kotimaahan palaavat tuovat arvokasta tietotaitoa. Minkäänlaista joukkopakoa tai äkillistä insinööripulaa Suomessa en pelkää", Mäenpää summaa.
"Ulkomailla työskentely myös kertoo itsenäisyydestä ja kiinnostuksesta muihin kulttuureihin, mikä on yhä tärkeämpi ominaisuus alan osaajille."
Mäenpäätä kuitenkin huolestuttaa yhä vaativampienkin töiden siirtyminen pois Suomesta alemman kustannustason maihin erityisesti Aasiaan, jossa myös osaamisen taso kasvaa kohisten.
"Kiinassa ja Intiassa satsataan rajusti tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotka on tietysti luontevaa pitää lähellä tuotantoa. Vaarana on, että myös korkein osaaminen ja huipputuotteiden innovointi lipuvat meiltä muualle."
Mäenpään mukaan tekniikan alan koulutusjärjestelmä pitää viilata huippukuntoon kiristyvän kilpailun vuoksi. Koulutusta ja tutkimusta on keskitettävä ja julkista rahoitusta kohdennettava tarkemmin.
"20 yliopistoa ja 30 ammattikorkeakoulua on liikaa, nyt mikään niistä ei voi nousta todelliseksi huippuyksiköksi. Toivottavasti seuraavalla hallituskaudella tehdään oikeita päätöksiä."