Uudessa Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on selvinnyt, että korvakäytävän kautta aivoihin suunnatulla kirkasvalolla voi olla vaikutusta aivojen toimintaan.
Ihmisaivoista on löytynyt runsaasti valolle herkkää melanopsiiniproteiinia, jota on aiemmin löydetty silmien verkkokalvolta. Proteiinin on on todettu aiheuttavan ihmisen mielialan kohenemista, kun kirkasvalolampun valoa on annettu silmien kautta.
Tutkimuksen mukaan proteiinia löytyi kaikilta tutkimuksen kohteena olleilta ihmisaivojen 17 alueelta. Se merkitsisi, että korvakäytävän kautta suoraan aivoihin suunnattu kirkasvalo vaikuttaisi mielialaan samalla tavoin kuin silmien kautta suunnattu.
Tutkimusryhmän johtaja, Oulun yliopiston biologian laitoksen professori Seppo Saarela sanoo, että OPN4:ksi nimetyllä proteiinilla on merkittävä rooli monien elintoimintojen, kuten vuorokausirytmin säätelyssä. Hänen mukaansa tutkimustulosten pitäisi olla vakuuttavia, koska aiemmin vastaavanlaisia mittauksia ei ole tehty yhtä laajalla ihmisaineistolla kuin tässä tutkimuksessa.
Saarelan ryhmän tutkimus esiteltiin maaliskuussa European Congress of Psychiatry -kongressissa Prahassa. Proteiini löydettiin alun perin vuonna 2000, jolloin se paikannettiin silmän verkkokalvolta.
Tutkimustulosten uskotaan rohkaisevan korvakäytävän kautta annettavaa valohoitoa, koska kyseisen tyyppiset molekyylit ovat erittäin herkkiä sellaisille määrille valoa, joka tunkeutuu aivojen keskiosiin asti.
Kirkasvalohoito on katsottu tehokkaaksi keinoksi hoitaa kaamosmasennusta. Kun aivoihin ohjataan kirkasvalokuulokkeen avulla valoa, se ohjautuu aivojen niille alueille, joiden on tutkittu olevan tekemisissä ihmisen masennuksen kanssa.
Oulun yliopiston tutkimusryhmä löysi viime vuonna toisen, OPN3-nimisen proteiinin, joka on samalla tavalla valolle vasteellinen.
Korvavalokuulokkeita valmistaa oululainen yritys. Hoidon tehokkuudesta ja tieteellisestä pohjasta on keskusteltu kiivaasti parin viime vuoden aikana.