Kor­vaus­eh­dois­sa on mer­kit­tä­viä eroja va­kuu­tus­yh­tiöi­den välillä – osa korvaa keski- ja toiset puus­ka­tuu­len pe­rus­teel­la myrs­ky­va­hin­ko­ja

Veden tulviminen katon läpi tai pohjakerroksiin aiheuttaa tyypillisimmin kiistaa vahingonkorvauksissa.

Kova tuuli kaatoi 10. päivä helmikuuta valtavan kuusen Varsinais-Suomen Kaarinassa asuvan perheen auton päälle. Perhe jäi ilman korvauksia, sillä autossa ei ollut kaskoa.
Kova tuuli kaatoi 10. päivä helmikuuta valtavan kuusen Varsinais-Suomen Kaarinassa asuvan perheen auton päälle. Perhe jäi ilman korvauksia, sillä autossa ei ollut kaskoa.

Veden tulviminen katon läpi tai pohjakerroksiin aiheuttaa tyypillisimmin kiistaa vahingonkorvauksissa. Vakuutusehdot kannattaa lukea etukäteen tarkasti, sillä luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja korvaavissa laajoissakin vakuutuksissa voi olla yllättäviä eroja.

Myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot ovat tyypillinen riidanaihe kuluttajien ja vakuutusyhtiöiden välillä. Tavallisimpia kiistakapuloita ovat kattovuodot ja veden tulviminen kellariin tai muihin rakenteisiin.

– Kattovuodoissa asiakas yhdistää vahingon monesti myrskyyn, vaikkei pysty osoittamaan yhteyttä, kuvailee jaostopäällikkö Tuomas Siirala Finestä.

Vakuutuksista on tyypillisesti rajattu ulos sellaiset tulvivan veden aiheuttamat vahingot, jotka johtuvat maaperän vettymisestä ja salaojajärjestelmän täyttymisestä.

– Tämä aukeaa kuluttajille vähän hankalasti. Käytännössä veden pitäisi nousta niin, että se tulvii sisään ovesta, jotta vahinko olisi korvattava.

Sadeveden aiheuttamien vahinkojen korvauskynnys vakuutusehdoissa edellyttää yleisesti 30 millilitran sademäärää tunnissa tai 75 millilitran sademäärää vuorokaudessa.

– Viime vuosien kovista myrskyistä huolimatta nämä ovat verraten korkeita lukuja, joten tällaiset sateet ovat harvinaisia. Keskeistä on mieltää, että ehdoissa määriteltyä vähäisempi sade ei oikeuta korvaukseen, Siirala sanoo.

Laaja turva korvaa varmimmin

Luonnonilmiövahinkoja voivat aiheuttaa esimerkiksi myrskytuulet, rankkasateet, salamat ja merivesitulvat.

Viikonloppuna myrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä. Vesi työntyi kellareihin ja nousi merenrantaan pysäköityjen autojen sisätiloihin.

Ajoneuvovakuutuksista ainoastaan laaja turva korvaa luonnonilmiövahinkoja kuten puun kaatumisen auton päälle. Kotivakuutuksista varmimmin vahingonkorvauksia saa niin ikään laajoista vakuutuksista.

Finanssialan mukaan noin 90 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on jonkinlainen kotivakuutus.

– Mututuntumani mukaan suomalaisilla on tyypillisesti vähintään perustason kotivakuutus. Suppea turva valitaan yleensä kesämökkeihin, joissa ei esimerkiksi ole sähköä tai juoksevaa vettä, kertoo johtava asiantuntija Petri Mero Finassiala ry:stä.

Vakuutusehdoissa isoja eroja

Eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot poikkeavat merkittävästi toisistaan.

– Ehdot ovat yllättävänkin erilaisia. Esimerkiksi joillakin yhtiöillä ei ole määritelty lainkaan tuulennopeutta, jonka perusteella myrskyvahingot korvataan. Niistä korvauksen saa siis helpommin, kuvailee Finen Tuomas Siirala.

– Vakuutusehdot kannattaa lukea huolella ja valita riittävän kattava vakuutus, Mero kehottaa.

Osa vakuutusyhtiöistä korvaa esimerkiksi tuulivahingot ainoastaan, jos tuulen keskinopeus ylittää tietyn lukeman. Toiset hyväksyvät myös kovan puuskatuulen.

Vakuutusriitoja ratkovassa Finessä katsotaan, että pelkästään konkreettinen tuulenlukema ei ole ratkaiseva.

– Jos vahinkopaikan lähistöllä on nähtävissä, että myrsky on rikkonut paljon kattoja ja kaatanut puita, ja lähimmillä mittausasemilla tuulilukemat ovat yltäneet lähelle vakuutusehdoissa määriteltyjä tuulennopeuksia, tämä usein riittää näytöksi korvattavasta vahingosta, Siirala sanoo.

Finanssialan Petri Mero kertoo, että vakuutusyhtiö tarkistaa yleensä Ilmatieteenlaitokselta tuulilukemat ainoastaan epäselvissä yksittäistapauksissa.

– Jos joltakulta on esimerkiksi irronnut osa kattoa ja keli on näyttänyt ihan normaalilta, Mero sanoo.

Myrskyt lisääntyvät

Finanssialan mukaan ongelmana on yleisimmin se, että vakuutus on liian suppea korvaamaan vahinkoa tai se puuttuu kokonaan.

– Laajoista vakuutuksista korvataan yleensä monenlaiset yllättävät ja ennalta arvaamattomat luonnonilmiöihinkin liittyvät vahinkotapahtumat, Mero sanoo.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan on todennäköistä, että häiriötä aiheuttavien luonnonilmiöiden ja -katastrofien määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Finanssialan mukaan tämä ei vielä ole juuri näkynyt tilastoissa.

– 2010-luvun alussa oli useita myrskyjä, jotka kaatoivat metsää isoilta alueilta. Tuolloin ajateltiin vahinkojen lisääntyvän, mutta niin ei tapahtunut, Mero kuvailee.

Metsänomistajien vakuuttamishalukkuuteen myrskyt kuitenkin vaikuttivat. Kun vielä 10 vuotta sitten yksityismetsistä oli vakuutettu noin 30 prosenttia, nykyisin jo puolet niistä on turvattu vakuutuksella.