Kelan maksamia korvauksia yksityisestä hammashoidosta
sai joka neljäs suomalainen kahtena viimeksi kuluneena vuotena. Tuolloin koko väestö oli ensi kertaa Kelan korvaaman hammashoidon ja kunnallisen hoidon piirissä. Yksityisten hammaslääkäripalveluiden käyttö vaihteli kunnittain yli kolmanneksesta alle prosenttiin.
Suurimmat korvausten saajien väestöosuudet yksityisistä palveluista olivat Etelä- ja Lounais-Suomessa. Suurimmat korvausprosentit olivat Eckerössä, 34,8 prosenttia, ja Maarianhaminassa 33,8 prosenttia. Pienin se oli Taivalkoskella, jossa 0,9 prosenttia väestöstä sai korvauksia. Koko väestö tuli Kelan korvaaman hammashoidon piiriin 1.12.2002. Samalla myös kunnallinen hammashoito laajeni koskemaan koko väestöä.
Eniten yksityisiä palveluita käyttivät vuosina 1946-1955 syntyneet. Heistä lähes puolet eli 45,1 prosenttia sai korvauksia hammashoidosta 2003-2004. Myös suurissa kaupungeissa korvauksen saajia oli muuta maata enemmän.
Yksityisten palveluiden käytöstä ei voi suoraan vetää sitä johtopäätöstä, että kunnat eivät kykene tarjoamaan hammashoitoa. "Nyt kun koko väestö on korvausten piirissä, ihmiset voivat valita, menevätkö hoitoon julkiselle vai yksityiselle puolelle. Varsinkin vanhemmat ikäryhmät ovat tottuneet yksityiseen, kun eivät aikaisemmin julkiselle päässeet", kertoi asiantuntijahammaslääkäri Sari Helminen Kelasta.
Hoitotakuu
uusi haaste
Jotkut kunnat hoitivat koko väestön jo ennen kuin laki laajeni. Varsinkin suurissa kaupungeissa on pitkiä jonoja kunnalliseen hoitoon.
"Toisaalta jonoja voi olla pienissäkin kunnissa eli tilanne vaihtelee."
Korvauksia maksettiin eniten paikkaushoidosta. Keskimääräinen korvausprosentti hammaslääkärin palkkiosta oli viime vuonna 36.
Kunnallisessa hammashoidossa on lain laajentumisen jälkeen ollut aikaisempaa enemmän käyntejä. "Uudistus on mennyt kutakuinkin hyvin. Nyt tulee nähtäväksi, miten kunnat voivat vastata hoitotakuun tuomaan kysyntään", totesi erityisasiantuntija Sinikka Huhtala Kuntaliitosta.
Hoitotakuun myötä kuntien pitää pystyä kuuden kuukauden sisällä tekemään arvio ei-kiireellisestä hammashoitotarpeesta. Huhtala uskoo, että pääosa kunnista kykenee hoitotakuun antamaan. "Ne kunnat ovat hoitaneet koko väestön jo aikaisemminkin. Ongelmia voi tulla suurissa kaupungeissa, joissa koko väestö ei ole ollut hoidon piirissä."
Lääkäripulaa etenkin pienissä kunnissa
Lääkäripula tulee ajan myötä lyömään korville muuten hyvää hoitotilannetta. "Pulaa on varsinkin pienissä kunnissa. Hammaslääkäreitä on valmistunut aika vähän. Nyt sisäänottomääriä koulutukseen on kasvatettu ja Turun koulutus avattu uudelleen."
Taivalkoskella koko väestö hoidetaan käytännössä kunnan hammashoitolassa. Yksityisiä hammashoitopalveluita siellä ei ole koskaan ollutkaan. "Kohta 30 vuotta täällä on tehty töitä hartiavoimin ja pakko sen on jo näkyä", kertoi vastaava hammaslääkäri Tuomas Törrö.
Kunnan kolmaskin virka on nyt ollut täytettynä neljättä vuotta. Ajan hammaslääkärille särytön potilas saa viikossa parissa.
"Kun potilas tulee tänne ensi kerran tai vaikkapa säryn takia, panemme suun kuntoon ja arvioimme myös uudelleenkutsuajan."