Lasten korvatulehdukset ja liimakorvatauti ovat tavallisia vaivoja, mutta silti ne jäävät usein huomaamatta terveyskeskuksissa.
Vaivoista kärsiviä lapsia lähetetään monesti kuulon aleneman takia sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin.
"Oysiin tulee usein kuulovikaepäilyn vuoksi tutkimuksiin lapsia, joiden kuulon aleneman syyksi paljastuu korvatulehdus tai liimakorvatauti, vaikka lähetteen mukaan korvat ovat näyttäneet terveiltä", kertoo osastonylilääkäri, foniatri Mirja Luotonen Oysista.
Kun näiden lasten korvatulehdukset on hoidettu ja liimakorvat putkitettu, kuulo on yleensä palautunut normaaliksi.
Korvatulehduksen ja liimakorvataudin diagnosointi voi olla vaikeaa pienillä lapsilla. Liimakorvataudin ainoa oire on usein kuulon alenema.
Esimerkiksi vauvoilta lievää kuulon alenemaa on vaikea huomata, sillä heitä hoidetaan ja heille puhutaan lähietäisyydeltä.
Korvatulehduksen ja liimakorvataudin aiheuttama kuulon alenema on riski lapsen kehitykselle.
"Mitä pitempään ja mitä enemmän lapsella on eritettä korvissa, sitä suurempi riski aiheutuu lapsen kielen ja puheen kehitykselle sekä sosiaaliselle ja vuorovaikutuksen kehitykselle", Mirja Luotonen sanoo.
Korvatulehdukset ja liimakorvatauti tulisi tunnistaa ja hoitaa ajoissa, jotta lapsen kehitys etenee normaalisti.
Välikorvaerite alentaa kuuloa yleensä 20-40 desibeliä.
"Aikuinen voi kokeilla, miltä se kuulostaa, laittamalla sormet tiukasti korviin."
Muista syistä johtuvat tällaiset kuulon alenemat ovat syy kuulokojeen sovitukseen.
Märkäinen korvatulehdus hoituu yleensä antibiootilla ja liimakorvatauti asettamalla korviin ilmastointiputket.
"Viime aikoina on kuullut sitäkin, ettei lapsi ole päässyt lääkäriin, vaan lääkekuuri on saatu terveydenhoitajan kautta eikä kontrolliakaan ole sovittu", Luotonen jatkaa.
Runsaasti korvatulehduksia sairastaneilla lapsilla on todettu tavallista enemmän luetun ymmärtämisen vaikeuksia.
Korvia sairastaneiden poikien lukemisen ja suullisen ilmaisun taidot sekä tyttöjen matemaattiset ja keskittymisen taidot on todettu keskivertoa heikommiksi vielä yhdeksän vuoden iässä.
Uusimpien tutkimusten mukaan korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivojen prosessointinopeus on keskimääräistä hitaampi vielä kolme-viisivuotiaana.
Myös puheen ymmärtäminen melussa on tavallista heikompaa vielä seitsemänvuotiaana, vaikka kuulo olisi silloin normaali.
Huonosti kuuleva lapsi voi tottua leikkimään omassa hiljaisuudessa.
Kun kuulo palautuu, toimintamalli voi jäädä päälle, sillä sosiaalinen vuorovaikutus ei ole päässyt kehittymään.
Tavallisesti lapsi ottaa erot ikätovereihin kiinni, eikä korvatulehduksista ole osoitettu olevan pysyvää haittaa lapsen elämään. Tilanne voi olla toinen, jos lapsella on muitakin kehitykseen vaikuttavia riskitekijöitä. Kuulon alenema voi pahentaa muutenkin hankalaa tilannetta.
Suurin riski kehitykselle on alle kaksivuotiaana sairastetuista korvatulehduksista.
