Kemiläinen Pirkko-Liisa Perttula tunnetaan vitseistä. Hän kuuntelee, kerää ja keksii hauskoja tarinoita ja nokkelia sanaleikkejä työkseen. Kaikkialla kulkiessaan hän pitää korvansa auki yhtä lailla aikuisten tarinoille kuin lasten puheillekin.
Kaikesta kuulemastaan hän poimii omalaatuisimmat ja hauskimmat jutut ensin mieleensä ja myöhemmin yksittäisistä paperilapuista koostuvaan, alati kasvavaan valtavaan vitsiarkistoonsa. Siitä materiaalista hän kerran vuodessa toimittaa uuden itsenäisen kokonaisuuden: koululaisvitsikirjan.
Pirkko-Liisa Perttulan vitsikirjat ovat saavuttaneet lasten parissa huikean suosion. Tähän mennessä niitä on julkaistu neljätoista, viimeisin niistä, Hölmistynyt herkkukurkku, vastikään Otavan kustantamana. Perttula on kirjoittanut paljon muutakin: aforisemeja, opaskirjoja, kummitusjuttuja, sanaparsia, runoja...
Yhteensä Perttulan kirjoja on myyty tähän mennessä 900 000 tuhatta kappaletta.
"Vitsi on kiitollista luettavaa lapsille: se palkitsee lukijansa nopeasti. Näin ollen vitsit sopivat hyvin esimerkiksi juuri lukemaan oppineille, jotka eivät vielä pysty lukemaan itsenäisesti pitkiä tarinoita", Perttula sanoo.
Missä on
vitsitehdas?
Jokainen Pirkko-Liisa Perttulan toimittama vitsikirja sisältää neljäsataa aikaisemmin julkaisematonta vitsiä. Yhteensä kirjoissa on julkaistu siis 5600 vitsiä. Kuka ne kaikki keksii?
"Sitä minä itsekin ihmettelen. Jossakin on kai tehdas, jossa näitä vitsejä valmistetaan. Lapset itse keksivät vitsejä hyvin harvoin. He kertovat niitä, mutta ovat kuulleet ne muilta", Perttula kertoo.
Jossakin vitsejä kuitenkin syntyy jatkuvalla syötöllä. Pari viikkoa sitten Matti Nykäsen elämänpiiristä kimmokkeensa saanut vitsi levisi nopeasti ja laajalle tekstiviestien välityksellä. Puukotustapauksen jälkeen nopeasti levinneessä vitsissä kerrottiin Matti ja Maija -kattilasarjan rinnalle syntyneen uuden tuoteperheen, Matti ja Mervi -veitsisarjan.
"Mietin ihmeissäni, että miten se vitsi syntyi niin nopeasti ja levisi niin tehokkaasti", Perttula sanoo.
Myös suuret tapahtumat ja onnettomuudet synnyttävät nopeasti vitsejä. Vitsikirjoihin saakka useimmat niistä eivät kuitenkaan pääse. Esimerkiksi Estonian uppoamiseen liittyviä vitsejä Pirkko-Liisa Perttula ei huoli koululaisvitsikirjoihinsa. Muutoinkin vitsien tulee olla kouluikäisille sopivia: niissä ei saa olla rasismia eikä pilkata muitakaan vähemmistöjä.
"Rakkaalle naapurimaalle Ruotsille sen sijaan kirjoissani on aina tilaa", Perttula naurahtaa ja muistuttaa seuraavansa ruotsalaista yhteiskuntaa kohtuullisen läheltä, Kemissä.
Ja ruotsalaisen yhteiskunnan seuraaminen on varmistanut Pirkko-Liisa Perttulalle ainakin yhden asian: ruotsalaisvitsien aiheet eivät osoita ehtymisen merkkejä vielä pitkään aikaan.
Päätoiminen vitsityöläinen
Syyskuun alusta lähtien Pirkko-Liisa Perttula on ollut täysipäiväinen kirjoitustyöläinen. Aikaisempi työ lastentarhanopettajana jäi toiseksi, kun kirjallinen työ vei vähitellen yhä enemmän aikaa ja energiaa.
Lastentarhanopettajankokemuksista on kuitenkin syntynyt monta vitsiä: tilannekomiikkaa ei lasten parista puutu. Monet tosielämän tilanteet Pirkko-Liisa Perttula onkin pukenut vitsin muotoon.
Usein hänen itse kirjoittamansa vitsit saattavat saada kimmokkeensa myös pienestä yksityiskohdasta: televisiosarjan tilanteesta, jostakin erikoisesta paikasta tai mieleen pyörimään jäävästä sanaleikistä.
Vitsejä ei useinkaan löydy internetistä.
"Jos sieltä vitsejä löytyy, ne ovat jo kertaalleen julkaistuja. Ja nettiin vitsit päätyvät hyvin pian kirjan julkaisemisen jälkeenkin."
Blondi muuttui uusavuttomaksi
Vuosien varrella vitsit itsessään eivät ole juurikaan muuttuneet. Mukaan on kuitenkin tullut yhteiskunnan muuttumisen myötä joitakin uusia aihepiirejä. Nykyisissä koululaisvitseissä seikkailee usein uusavuton äiti. Hahmo on verrattavissa aikaisempien vuosien blondi-sterotypiaan.
Hölmistynyt herkkukurkku -kirjassa on myös uutena teemana mukana mafia-vitsit. Se tuskin olisi päätynyt kirjaan ilman Sopranos-televisiosarjan suosiota.
Pirkko-Liisa Perttulan tarinankertojan ura alkoi alun perin partiossa kummitusjuttujen parissa. Nykyään hän itse pitää eniten sanaleikeistä, eläinvitseistä ja johonkin ammattikuntaan liittyvistä vitseistä. Mutta miten ihmisestä tulee vitsien ammattilainen?
"Pitää olla ainakin hyvä muisti. Joka päivä mieleeni kertyy jotakin materiaalia. Kaikissa tilanteissa ei kuitenkaan voi tehdä muistiinpanoja, joten vitsien täytyy pysyä mielessä", Perttula sanoo.
Tulevaisuudessakin Pirkko-Liisa Perttulalta sopii odottaa uutta vitsikirjaa kerran vuodessa. Arkistossa on vielä paljon käyttämätöntä materiaalia, ja uusia vitsejä sinne säilötään päivittäin. Ne kaikki odottavat vielä julkaisuaan.