Korvasienten etsintä laikutetulta hakkuuaukealta on enemmän kuin sienestystä. Röpelöisiä, väriltään punaruskeasta mustanruskeaan vaihtelevia itiöemiä ei poimita noin vain, ne pitää etsiä ja löytää. Nyrkinkokoisen, hyvin maastoutuneen sienen hoksaaminen kiven kupeelta pukkaa mielihyvähormonit kummasti liikkeelle.
Vaalalainen Kauko Taipalus poimi kevään ensimmäiset korvasienensä jo kolme viikkoa sitten. Viime viikon sateet ja lämmennyt sää ovat nostaneet kevätherkkuja pintaan hiljalleen tutuilla apajilla.
"Ensimmäisen kerran poimin korvasieniä joskus 1970-luvun alkupuolella. Silloin oikeille paikoille vei kokenut sienestäjä. Sittemmin on hyviä paikkoja löytynyt ihan itsekseen etsien", Taipalus kertoo.
Sieniruokien ystäväksi tunnustautuvalta mieheltä korvasieniä ei ole koskaan riittänyt myyntiin saakka. Herkut pakastetaan omaan käyttöön sopivina kerta-annoksina. Useimmiten korvasienet nautitaan kastikkeessa tai piirakassa.
Kauppa käy jo
Korvasieni viihtyy parhaiten hiekkapohjaisissa kangasmetsissä. Hyviä sienestyspaikkoja ovat muutama vuosi sitten hakatut metsämaat. Sienet nousevat pintaan etenkin siellä, missä maan pinta on rikkoutunut esimerkiksi laikutuksessa tai metsäkoneen telan alla. Hyviä sienipaikkoja voivat olla myös soramaille tehtyjen metsäteiden ja ojien reunat.
Ravintoloissa usein hienoimpien raaka-aineiden rinnalle kelpuutettua korvasientä on verrattu tryffeliinkin. Helposti ei poimija kuitenkaan korvasienellä rikastu, vaikka hyvinä sienikeväinä oikealle paikalle osuva voi kerätä jopa satojen kilojen saaliita. Poimijoille on viime vuosina maksettu noin kahden euron kilohintaa.
"Tuhansia kiloja on jo tullut, vaikka kausi ei varmasti vielä ole parhaimmillaan. Poimijat ovat enimmäkseen Ylä-Kainuun alueelta. Usein tuodaan kymmeniä ja joskus satojakin kiloja kerralla", kertoo sieniä ostava hyrynsalmelainen Lauri Kemppainen.
Kemppaisen sienet menevät välittäjän kautta pääosin Ruotsiin. Monet ravintolat ostavat sieniä suorana poimijoilta. Korvasieniä myydään jonkin verran myös toreilla.
Sienelle sanomalehtiä
Korvasienten myrkyllisyys on hyvin ihmisten tiedossa. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio muistuttaa kuitenkin, että jos sieniä myydään tuoreina, oikeat käsittelyohjeet on pidettävä näkyvästi esillä myyntipaikalla.
Sienitutkija Esteri Ohenoja Oulun yliopiston kasvimuseosta arvelee, että korvasienisadosta voi tulla hyvä, mikäli kosteutta ja lämpöä riittää lähiviikkoina sopivasti.
"Korvasieni hyötyy nykymetsänhoidosta, mutta muut sienet kärsivät siitä. Kevään sateet kyllä antavat toivoa, että myös kesällä ja syksyllä saataisiin hyvin sieniä", Ohenoja tuumii.
Korvasieniä voi yrittää viljelläkin. Maahan kaivetaan puolen metrin syvyinen ja neliömetrin syvyinen kuoppa, jonka pohjalle pannaan sienten ravinnoksi ainakin 20 sentin paksuudelta puhtaita sanomalehtiä.
Kuoppa peitetään syvällä olleella, puhtaalla maa-aineksella. Sammaleen alla ollutta tummaa kunttaa ei saa laittaa kuoppaan. Satoa voi odottaa vuoden tai kahden päästä.
Eräät ovat saaneet sieniä hyvin, toiset eivät monenkaan kokeilun jälkeen.