Kor­va­sie­net alkavat nousta, kun koivu on hii­ren­kor­val­la – met­sä­mar­jat ovat voineet kärsiä lu­met­to­mas­ta tal­ves­ta

Erikoinen talvi voi vaikuttaa sieni- ja marjasatoon. Korvasienistä ei vielä ole havaintoja Oulun seudulla.

Korvasienen satokausi jatkuu juhannukseen, jos alkukesällä ei ole pitkää hellejaksoa. Arkistokuva. Marjat ovat voineet kärsiä lumettomasta talvesta. Arkistokuva.
Korvasienen satokausi jatkuu juhannukseen, jos alkukesällä ei ole pitkää hellejaksoa. Arkistokuva.
Korvasienen satokausi jatkuu juhannukseen, jos alkukesällä ei ole pitkää hellejaksoa. Arkistokuva.
Kuva: Petri Markkanen

Korvasienistä ei vielä ole havaintoja Oulun seudulla. Tutkija Annu Ruotsalainen Oulu yliopistosta toteaa, että korvasieniä voi jo periaatteessa löytää yksittäisiltä paikoilta, joista lumi on sulanut, joissa on kosteaa ja jotka lämpiävät sopivasti auringossa.

– Etelä-Suomessa, jossa talvi on ollut hyvin erikoinen, on ilmeisesti löytynyt korvasieniä hyvinkin aikaisin.

Korvasienisadon määrää ei Ruotsalaisen mukaan voi vielä ennakoida. Hän arvelee, että Oulun seudun lumettomalla ja roudattomalla talvella voi olla sadon kannalta merkitystä, mutta ei osaa arvioida minkälaista.

– On mielenkiintoista nähdä millainen sadosta tulee.

Korvasieniä löytyy yleensä enemmän sisämaasta kuin Oulun alueelta. Siellä satoon voi taas vaikuttaa runsas lumimäärä.

– Ennätyksellinen lumimäärä voi sienirihmastojen kasvun kannalta mukavasti lisätä maaperän kosteutta. Tosin kosteutta pitäisi olla juuri sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän.

Korvasieni tekee Ruotsalaisen mukaan itiöemiä tyypillisesti niissä paikoissa, joissa mineraalimaa on juuri paljastunut kuntan alta.

– Etsisin 1–3 vuotta vanhoilta metsähakkuualoilta tai vastaavilta paikoilta, Ruotsalainen neuvoo.

Helteet nujertavat korvasienen

Korvasienen satokausi jatkuu jopa juhannukseen saakka, jos keväällä ja alkukesästä ei ole liian pitkää hellejaksoa.

– Pitkät helteet kyllä nujertavat itiöemien muodostumisen, joskin silloinkin korvasieniä voi löytyä varjoisilta paikoilta.

Ruotsalainen sanoo pitävänsä korvasienistä ja tekevänsä niistä mieluiten kermaista sienikeittoa.

Hän kehottaa pitämään mielessä, että korvasienet vaativat oikeaa käsittelyä, sillä ne ovat käsittelemättömänä tappavan myrkyllisiä.

Tutkija hoksauttaa, että korvasieniä voi myös viljellä. Ohjeita siihen löytyy netistä.

Sieniä tutkinut Ruotsalainen odottaa mielenkiinnolla tulevaa sienikesää muutenkin kuin korvasienten osalta, mutta satoennusteita hän ei ryhdy tekemään.

Ruotsalainen kannustaa sienestäjiä ilmoittamaan sienihavainnoista Sieniatlas.fi-palvelussa.

– Näin saamme tietoa sienten esiintymisestä ja levinneisyydestä.

"Korvasieni ja kerma kuuluvat yheen"

Oulun Sieniseuran varapuheenjohtaja Tytti Raudaskoski toteaa, että korvasienisatoon vaikuttavat sekä edellinen syksy että kuluva kevät. Pitkän ja lämpimän syksyn aikana sienirihmasto valmistautuu paremmin seuraavan vuoden satokauteen.

Erityisen oleellinen on kuitenkin kevään sää.

– Mitä pitempään kestää lumien sulamisvesien vaikutus maastoon, sitä varmemmin korvasienet nousevat.

Vähälumisen talven ja kuivan kevään jälkeen voidaan taas odottaa kehnoa satoa. Perinteisesti korvasienten nousu alkaa, kun koivu on hiirenkorvalla.

Ensimmäisten korvasienten ilmaannuttua kannattaa Raudaskosken mukaan käydä tarkistamassa paikat parin kolmen viikon ajan viikoittain.

Raudaskoski kerää itsekin korvasieniä. Hänestä korvasieni maistuu etenkin kastikkeissa, muhennoksissa ja myös piirakassa.

– Perinteisesti korvasieni ja kerma kuuluvat yhteen.

Sekä Ruotsalainen että Raudaskoski neuvovat reseptiasioissa tutkimaan nettiä, joka on niitä pullollaan.

Verkkainen kevät marjoille paras

Metsämarjojen kannalta pohjoisen talvi on ollut kaksijakoinen. Oulun seudulla ja etelämpänä on ollut lähes lumetonta, sisämaassa ja pohjoisempana on hätyytelty lumiennätyksiä.

Lumettomilla alueilla varpukasvit ovat voineet kärsiä pakkasista ja se voi kostautua heikkona metsämarjasatona, erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo.

– Esimerkiksi mustikka alkaa saada vaurioita jo kymmenessä pakkasasteessa.

Marjat ovat voineet kärsiä lumettomasta talvesta. Arkistokuva.
Marjat ovat voineet kärsiä lumettomasta talvesta. Arkistokuva.
Kuva: Marita Waenerberg

Sen seurauksena varvut ruskistuvat eivätkä tuota satoa.

Mustikka on kuitenkin hyvä toipuja ja pakkasista kärsineet kasvustot ryhtyvät tuottamaan uudelleen marjaa. Se tosin vie Peltolan mukaan pari vuotta.

– Ensi kesänä eikä seuraavanakaan tule vielä satoa.

Pakkasvauriot ovat harvoin totaalisia, joten marjoja kyllä tulee aina jonkin verran.

Runsaslumisilla alueilla tilanne on päinvastainen. Lumikerros suojaa varvikkoa hyvin ja auttaa kasveja talvehtimaan.

Maan roudattomuudella ei taas ole vaikutusta maanpäälliseen kasvustoon.

Marjasatoon vaikuttaa Peltolan mukaan monipolvinen prosessi kuten se, onko pölyttäjiä tarpeeksi ja liikkeellä oikeaan aikaan. Merkittävin yksittäinen tekijä on kuitenkin sää.

Lumisuus suojaa talvehtivia hyönteisiä ja varsinkin kimalaista, joka on metsämarjojen tärkein pölyttäjä. Sadon kannalta olisi tärkeää, että pölyttäjät heräisivät ja runsastuisivat samaan aikaan kun marjakasvit kukkivat.

– Esimerkiksi kovat helteet pistävät kukinnan käyntiin, mutta pölyttäjät eivät välttämättä ehdi mukaan.

Parasta marjojen kannalta olisi rauhallisesti ja verkkaisesti etenevä kevät.

Myrkyllinen mutta herkullinen

Korvasieni (Gyromitra esculenta) antaa satoa sienistä ensimmäisenä.

Sieniä alkaa ilmestyä otollisiin paikkoihin, kun koivut ovat reilusti hiirenkorvalla.

Sientä esiintyy lähes koko Suomessa.

Satokausi kestää toukokuulta kesäkuun loppuun.

Käsittelemättömänä korvasieni on erittäin myrkyllinen.

Käsittelyssä sienistä on syytä harjata pois hiekka ja leikata jalan tyviosa. Sienet kannattaa halkaista.

Sieniä tulee keittää väljässä vedessä kaksi kertaa vähintään viisi minuuttia kerrallaan.

Keitinvesi pitää sitten heittää pois ja sienet huuhdella keittämisen jälkeen huolellisesti.

Huonetta on syytä tuulettaa hyvin keittämisen aikana.

Lähde: Martat