Helsinki Työntekijöiden irtisanomisia ja uudelleenkoulutusta koskevia ongelmia pyritään helpottamaan työvoimahallinnon toimia tehostamalla. Työttömäksi joutuvien työllistämistä aiotaan vauhdittaa etenkin työvoimatoimistojen ja työnantajien yhteistyötä tiivistämällä ja välittämällä aiempaa paremmin tietoa työmarkkinoiden tarpeista. Uuden työpaikan etsintä tai koulutuksen räätälöinti on tarkoitus aloittaa heti irtisanomisuhkan tultua ilmi.
Hankkeet ovat tulosta yhteistoimintalain kehittämistä pohtineen kolmikantaisen työryhmän esityksestä. Työministeriön kansliapäällikön Markku Wallinin johtama työryhmä ei perjantain määräaikaan mennessä päässyt yhteisymmärrykseen laajemmista irtisanomismenettelyn uudistuksista, joten uudistukset jäävät työvoimahallinnon toimien varaan.
Wallinin mukaan työryhmä oli niin erimielinen, ettei kompromissiesityksille ollut missä vaiheessa sijaa. Tilanne vaikeutui irtisanomisten noustessa yhä kiivaamman keskustelun kohteeksi, ja asia näyttikin pian lykkääntyvän seuraavan tulokierroksen riideltäväksi.
Tulosopimuksen pohjalta perustettu yt-menettelyn kehittämistä selvittänyt työryhmä joutui hakemaan jatkoaikaa kaksi kertaa, viimeksi joulukuussa. Asiaa valmistellaan myös yt-lain kokonaisuudistusta pohtivassa komiteassa, jonka työn on määrä valmistua vajaan kahden vuoden kuluttua.
Asia nousee pöydälle
tuloneuvotteluissa
SAK, STTK ja Akava katsovat, että työnantajajärjestöt pakoilevat vastuutaan irtisanomisasioissa. Tuloksena on, että yleinen turvattomuuden tunne ja pelko työpaikkojen säilymisestä leimaa nyt työelämää jatkossakin. Palkansaajajärjestöt uskovat irtisanomisasian vaikeuttavan huomattavasti ensi syksyn tuloneuvotteluja.
Ay-liike on vaatinut mm. henkilökohtaisia työllistymissuunnitelmia ja uudelleensijoittumistukea, joissa työnantajalla olisi nykyistä suurempi vastuu. Välineenä tulisi ay-liikkeen mielestä olla etenkin työnantajien suurempi osuus työmarkkinaosapuolten yhteisesti rahoittaman koulutusrahaston hankkeissa.
Myös työministeri Tarja Filatov (sd.) sanoo olevansa pettynyt siihen, etteivät järjestöt löytäneet uusia menettelytapoja. Filatovin mielestä koulutukseen tulee voida käyttää lisää varoja niin, ettei valtiota pidettäisi ainoana koulutuksen rahoittajana.
Työnantajajärjestöt TT ja PT ovat tyytyväisiä työryhmän esityksiin työhallinnon palvelujen tehostamiseksi. Ne vakuuttavat olevansa valmiita yhteistyöhön työvoimatoimistojen kanssa.
TT ja PT katsovat työttömyysturvan ja irtisanomisaikojen olevan Suomessa eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Sen sijaan työnantajien osuutta sosiaaliturvan rahoituksessa pidetään korkeana. Koska edunsaajien rahoitusosuus on EU-maihin verrattuna alhainen, työnantajien mielestä ei ole mitään perusteita väittää, että irtisanominen olisi Suomessa muita EU-maita halvempaa.
Wallin: erorahat eivät
lisäisi työllisyyttä
Työryhmän vetäjä Markku Wallin pitää ay-liikkeen vaatimia erorahoja työmarkkinoiden kannalta vaikeina toteuttaa. Hän katsoo, että työnantajien rasitusten lisääminen ei edistä hallituksen tavoitteena olevaa työllisyysasteen nostamista. Sen sijaan työmarkkinoilta kaivataan lisää joustavuutta.
- On vaikea nähdä, että irtisanomisturvaa parannettaisiin työnantajakohtaisilla irtisanomismaksuilla ilman, että samalla käsiteltäisiin myös irtisanomisaikoihin ja työttömyysturvaan tehtäviä muutoksia. Irtisanomismaksujen sijasta olisi syytä keskustella muista tavoista helpottaa irtisanottujen työllistymistä, Wallin perustelee.
Wallinin mukaan Suomessa on jo pitkään ollut voimassa työllisyyttä edistävä tasapaino, jossa työnantajalla ei ole ollut työnantajakohtaista taloudellista vastuuta irtisanomiskustannuksista, vaan ne on katettu kollektiivisesti. Tämän olisi suotavaa myös jatkuvan.
Hän viittaa Eurooppa-neuvoston EU:n suuntaviivoiksi linjaamaan, Hollannin entisen pääministerin Wim Kokin johtaman työryhmän mietintöön, jonka mukaan työnantajakohtaiset erorahat muuttaisivat vallitsevaa kokonaisuutta ja veisi kehitystä vastakkaiseen suuntaan siitä, mikä Euroopalle nähdään hyväksi.
Maksut voisivat johtaa myös määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen. Merkittävintä Wallinin mielestä kuitenkin on, että ne antaisivat Suomesta väärän kansainvälisen signaalin.
- Sen sijaan on syytä kysyä, tekivätkö työmarkkinajärjestöt virheen lakkauttaessaan erorahoja jakaneen Erorahaston vuoden 2003 alusta. Eroraha siirrettiin ylimääräiseksi korotukseksi ansiosidonnaiseen päivärahaan.