Punainen ruusu sormessa piristää kummasti synkkää syyspäivää. Tummanruskea, kookas savutopaasikaan ei näytä hassummalta. Leveä, hopeinen sormus tuo mieleen 1970-luvun.
Saksalaisen Espritin koruja ja kelloja on ollut myynnissä Oulun Korussa vuoden verran. Pelkistettyihin hopeakoruihin ovat ihastuneet nuorekkaat naiset, joille myös Espritin vaatteet on suunnattu.
Monet muutkin kansainväliset merkit suunnittelevat nykyään omat korumallistonsa, jotka täydentävät pukeutumista. Tänä syksynä Ouluunkin on tullut Calvin Kleinin koruja, jotka on tehty teräksestä. Versacen koruja on ollut saatavana jo pitempään.
Ensi viikolla Oulun Koruun ehtivät kotimaiset uutuudet, Ril's-vaatemerkin luojan Ritva-Liisa Pohjalaisen hopeakorut. Ne on valmistettu Kuopiossa osaksi käsityönä.
"Hopea on ollut muodissa pari vuotta, ja sen suosio tuntuu yhä nousevan", kertoo myyjä Merja Matikainen Oulun Korusta. Tänä syksynä siihen yhdistetään värikkäitä materiaaleja, kuten korukiviä, meripihkaa ja pieniä simpukankuoria. Korvakorut ovat isoja ja riippuvia, ketjut leveitä ja sormukset todella näyttäviä. Sormuksen voi työntää mihin tahansa sormeen, vaikka peukaloon. Myös rintakoruja käytetään paljon pitkästä aikaa.
Valkokulta on toinen suosittu jalometalli, mutta se on selvästi hopeaa kalliimpaa. Hopeakoruja nuorillakin on varaa ostaa useita ja vaihtaa niitä vaatteiden mukaan.
Espritin korujen hinnat lähtevät noin 30 eurosta. Kaulakorut maksavat reilut sata euroa. Mallisto uusiutuu pari kertaa vuodessa.
Versacella on tietty status, ja sen hintavat, arvokkaannäköiset korut onkin suunnattu lähinnä varakkaille aikuisille naisille.
Naiset ostavat
itselleen
Perinteisillä suomalaisilla Kalevala- ja Lapponia-koruilla on edelleen vankat kannattajajoukkonsa. Kalevala Koru -merkin alle kuuluu myös modernimpia malleja valmistava Kaunis Koru. Monet nuoret parit ostavat nykyään kihla- tai vihkisormukseksi hopeisen tai kultaisen Kalevala-korun.
Muun muassa Stockmann myy näyttäviä ja värikkäitä Pilgrim-koruja, joita on alettu jo ostaa pikkujouluihin, kertoo tiiminvetäjä Anja Ahola-Kupiainen. Koruissa yhdistetään strassia ja maalattua metallia. Varsinkin perhosaihe on ollut suosittu kesästä asti myös arkikäytössä. Korut ovat muutaman kymmenen euron hintaisia.
Jalometallien yhdistämistä keskenään ei enää arkailla. Monet pukeutuvat nykyään huoleti yhtä aikaa kulta- ja hopeakoruihin. Oulun Korun myymäläpäällikkö Sakari Marttila ei ole vielä tottunut käytäntöön. "Minusta se ei ole oikein tyylikästä."
Naiset ostavat yhä enemmän koruja itse itselleen. Aikaisemmin ne olivat enimmäkseen lahjoja miehiltä. Nyt lahjakortti on suositumpi vaihtoehto kuin valmiiksi valittu koru.
Käyttökulttuuria
selvitetään
Suomalaisten on moitittu pukeutuvan koruihin arkaillen, ja korutaide on jäänyt muiden taiteenlajien varjoon. Kello- ja kulta-ala onkin julistanut Suomalainen ja korut -kirjoituskilpailun, jonka tavoitteena on selvittää suhtautumista kellojen ja korujen käyttökulttuuriin.
Kilpailussa on kolme ikäsarjaa: alle 20-vuotiaat, 21-50-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat. Kirjoittajien toivotaan pohtivan muun muassa, miksi suomalaiset käyttävät koruja vaatimattomammin kuin monet muut eurooppalaiset ja miten esimerkiksi harrastukset vaikuttavat koruvalintoihin.
Kirjoituksia koruista voi lähettää 30.12.2004 asti osoitteeseen Caratia, Aleksanterinkatu 36 B, 00100 Helsinki.