"Herännäisyys näkyy meillä nykyään siinä, miten kohtelemme ihmisiä, eikä enää ulkoisissa asioissa, kuten pukeutumisessa", Kainuun Opiston rehtori Heikki Törmälehto sanoo.
Esimerkiksi 1940-luvulla rehtori määräsi opiston naisoppilaan vaihtamaan pyhämekkonsa liian koreat napit vaatimattomampiin. Tummanpunainenkin oli liian maallinen leningin väriksi edellisellä vuosikymmenellä. Entiset oppilaat haikailevat joskus tiukkojen moraalisääntöjen perään ja valittavat, että ei ole Mieslahden opisto enää niin kuin ennen.
Kuitenkin papat muistelevat, että kieltoja osattiin kiertää ja kylille karattiin. Enää ei tarvitse karata iltamenoihin, mutta tanssikielto on opiston tiloissa edelleen voimassa. Ei sitä tosin valvota, ja voisi olla vaikea selittää kieltoa nykyisille opiskelijoille.
Kansakoulun korvike
Kainuun Opiston perustivat vuonna 1909 Pohjalaisen osakunnan ylioppilaat. Siihen aikaan alle puolet oppilaista oli käynyt kansakoulun. Perussivistyksen lisäksi kainuulaisnuoret saivat emäntä- ja isäntäoppia. Herännäis- eli körttiopistoksi oppilaitos muuttui 1920-luvulla.
Heikki Törmälehdon mukaan opistossa koetetaan olla aikaansa edellä mieluummin kuin väkisin ajasta jäljessä. Niinpä Kainuun Opisto on vaihtanut opetusalojaan aikojen mukaan: on ollut kansankorkeakoulua, erityislinjaa, hoitoalan opetusta, ekologian linjaa, tietotekniikkaa ja eräopaskoulutusta.
Peruskoululinja aloitettiin 1980-luvulla. Nyt se on Kainuun Opiston päälinja ja paikkaa koulusivistystä kuten opiston alkuvuosinakin. Opiskelijoista yli puolet on nyt maahanmuuttajia, joilta puuttuu suomalaista peruskoulua vastaava päättötodistus. Mieslahdessa opiskelevat maahanmuuttajat ovat kiintiöpakolaisia Aasian ja Afrikan maista.
Syntysuomalaisiakin opiskelee peruskoululinjalla ja kymppiluokalla. Opetus annetaan suomeksi.
Kirjainlaskutkin sujuvat
Opiston satavuotisjuhlien aattona kaikki opiskelijat ratkovat polynomeja matematiikan kokeessa. Osalle tehtävät ovat aivan helppoja, kuten kongolaisveljeksille Josue ja Jonathan Shabulinzenzelle ja somalialaiselle Abdi Abdifitah Ibrahimille. Vilma Moisasen ja Valto Heikkisen mielestä ne tuntuvat hankalilta, ja Norsunluurannikon mies Brahima Kone oli myös ihmeissään.
Maahanmuuttajille vaikeampaa kuin x- ja y-pitoiset laskutehtävät on historia, sillä Aasian ja Afrikan kouluissa ei puhuta Euroopan historiasta. Peruskoululinjalla opiskellaan kymmenen lukuainetta. Opistolla asuville on tarjolla taide- ja käsityöaineita harrastuskerhoissa.
"Pyrin ammattikouluun rakennusalalle", keväällä peruskoulutodistuksen saava Abdi Abdifitah Ibrahim kertoo. Nuorella miehellä on huolehdittavanaan äiti, veli ja sisar. Mielessä on, että joskus voisi palata Somaliaan ja perustaa siellä rakennusfirman.
Maahanmuuttajien opetusta Mieslahdessa on järjestetty vuodesta 2004. Kajaanin kaupunki on irtisanonut pakolaisten vastanottosopimuksensa, mikä voi Heikki Törmälehdon mielestä vaikuttaa opiston toimintaankin.
Siltä varalta, että maahanmuuttajakoulutus loppuisi, Törmälehto uumoilee uudeksi aluevaltaukseksi ikääntyvien työntekijöiden ja eläkeläisten tietotekniikkaopetusta.