Sievi Herännäisyydellä, jota kutsutaan myös körttiläisyydeksi, tarkoitetaan Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta alkunsa saanutta herätysliikettä.
Liikkeen alkuaikojen karismaattinen johtajahahmo oli nilsiäläinen talonpoika Paavo Ruotsalainen (1777-1852), Ukko-Paavo. Ruotsalainen kävi Kalajokilaaksossa vuonna 1834 ja tutustui siellä syntyneen herätysliikkeen johtajiin, pappeihin Jonas Lagukseen (1798-1857) ja Niilo Kustaa Malmbergiin (1807-1858).
Vuonna 1835 Kiuruvedellä pidettiin seurat, joissa näiden kahden liikkeen katsotaan yhtyneen. Papit tunnustivat Ruotsalaisen herännäisyyden johtajaksi. Pappien mukaantulo herätysliikkeeseen vaikutti siihen, että liikkeen esittämä protesti ei johtanut irtaantumiseen kirkosta.
Herännäisyys sai keskeisen rakennusaineensa vanhasta puhdasoppisesta luterilaisesta kasvatuksesta. Se oli myös protestiliike tapakristillisyyttä vastaan. Elävään uskonnollisuuteen kuuluu sen mukaan Jumalan armon odottaminen. Se vieroksuu ulkonaisen parannuksen korostamista, koska katsoo siinä piilevän tekopyhyyden vaaran.
Pitkään käytössä ollut körttipuku liitti omaan ryhmään ja oli erottavana tunnuksena ulkopuolisille. Elämän huvituksiin suhtauduttiin kielteisesti.
Herännäisyys levisi etenkin talonpoikaiston keskuuteen Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä sillä on yhä vahva jalansija.
Tsaarin Suomessa heränneitä vainottiin 1800-luvun alkupuolella, vaikka liike ei esiintynyt yhteiskuntaa vastaan. Kuuluisaksi tulivat Kalajoen käräjät vuonna 1830. Tuolloin suuri joukko heränneitä tuomittiin sakkoihin ja pappeja erotettiin lyhyeksi ajaksi virastaan.
1800-luvun puolivälin jälkeen körttipappeja nousi kirkon johtaviin asemiin ja herännäisyys vakiinnutti asemansa. Herännäisyyttä ravistelivat sisäiset riidat ja hajaannus, jotka johtivat evankelisuuden eroamiseen liikkeestä. Liike jakaantui myöhemminkin.
Uusi nousu koitti, kun johtajaksi nousi Malmbergin poika, Vilhelm Malmivaara (1854-1922). Hän perusti liikkeen äänenkannattajaksi vuonna 1880 Hengellisen Kuulauslehden, joka ilmestyy yhä.
Herättäjä-yhdistys syntyi vuonna 1950. Sillä on 160 paikallisosastoa, yhteensä vajaat 8 000 jäsentä. Herännäisyydellä on kahdeksan kansanopistoa. Yhdistys on aktiivisesti mukana lähetystyössä.
Herännäisyyden leimallisimpia piirteitä on seuraperinne. Seuroissa puhutaan ja veisataan Siionin virsiä. Herättäjäjuhlia on järjestetty vuodesta 1893 lähtien. (IL)