Korttiostokset kasvavat, mutta käteistäkin rahaa päästetään Suomessa irti entistä enemmän.
Johtaja Kari Nihtilä Suomen Pankkiyhdistyksestä sanoo, että isot ostokset hoidetaan tilisiirroilla, keskikokoiset kortilla ja pienet käteisellä rahalla.
Pankkitapahtumissa on hyvin harvoin enää rahaa mukana. Monet pankit eivät käsittele esimerkiksi kolikkoja. "Lapset voivat viedä säästölippaita pankkiin, heitähän pitää siihen kannustaa, mutta ne lippaat viedään sitten pankin ulkopuolelle käsiteltäväksi", Nihtilä kuvaa kehitystä.
Käteisen käsittelystä aiheutuu kustannuksia pankeille, ja ne ovatkin pyrkineet vähentämään käteisen määrää. Hinnoittelun avulla ne Suomen Pankin mukaan suosivat itselleen halvempia maksutapoja. Sähköisen maksamisen ja erityisesti korttimaksamisen kasvuvauhti onkin viime vuosina kiihtynyt.
Pankit ovat edistäneet korttimaksamista muun muassa supistamalla pankkikonttoreiden määrää, hinnoittelemalla laskujen maksamista käteisellä kalliiksi sekä vähentämällä pankkiautomaatteja.
Euroaikana Suomessa tiedetään liikkeelle laskettujen setelien ja kolikkojen määrät, mutta sitä ei tiedetä, missä rahat ovat. "En tiedä, missä ne isot setelit ovat ihmisillä, minulla niitä ei ole näkynyt", Nihtilä tunnustautuu itse kortin käyttäjäksi.
Isompia seteleitä lompakkoon
Eurojen käyttöönoton yhteydessä arvioitiin, että kolmasosa rahasta on kuluttajan taskussa, kolmasosa pankeissa ja yksi kolmasosa kaupassa.
Kuluttajat saavat rahansa pääosin edelleen pankkiautomaateista, ja he ovatkin alkaneet nostaa kerralla rahaa enemmän, kun automaatit ovat harventuneet.
80 prosenttia seteleistä menee ulos pankkiautomaattien kautta. Käteinen kiertää paljon myös vähittäiskauppojen ja yksityisten laskentakeskusten välillä.
Käteisen rahan nostomäärät automaateista ovat pysyneet viime vuosina osapuilleen ennallaan, noin 17,5 miljardissa eurossa vuodessa. Keskinosto on suuruudeltaan 75 euroa.
Neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankin rahahuolto-osastolta uskoo, että ihmiset pitävät entistä suurempia käteiskassoja lompakossaan ja pitempään. "Automaatista nostetaan yleisimmin 60 tai 90 euroa. Valinta on alkanut luisua yhä enemmän 90 euron puolelle", Takala sanoo.
Myös euroalueella matkustavat voivat hyötyä käteisestä. 500 euron setelien suosio on kasvanut rutkasti viime vuonna. Tähän yhtenä syynä pidetään sitä, että käytettyjä autoja ostetaan Saksasta käteisellä rahalla.
"Suomen Pankista liikkeelle lasketun setelistön kysyntä kasvoi viime vuonna 25 prosenttia, 500 euron setelistöllä kasvua oli 36 prosenttia", Takala sanoo.
Käteistä saa
myös kaupoista
"Pankkiyhdistys on rummuttanut, että korttimaksamisen osuus olisi mennyt yli käteisen, mutta meidän mielestämme ne ovat aikalailla tasoissa. Mutta varmaan lähivuosina korttimaksaminen yhä kasvattaa osuuttaan, Takala sanoo.
Kauppakin suosittaa kortin käyttöä. Suomen Kaupan liitto on sitä mieltä, että kortti on hyvä väline. "Suuntaus on selvästi kohti kortin käyttöä, tulevaisuudessa pitää vain huolehtia siitä, että kustannukset jakaantuvat kohtuullisesti kaupan, pankkien ja asiakkaiden kesken", sanoo toimitusjohtaja Guy Wires.
Kari Takalan mukaan käteinen raha ei ole ihan heti häipymässä. Suomen maksujärjestelmä on jo nyt erittäin kehittynyt, ja setelistöä käytetään vähän säästämismuotona.
"Suomi on niin paljon edellä muuta Eurooppaa, että siinä menee aikaa, että muut pääsevät samalle tasolle. Me emme voi kulkea aivan eri linjassa kuin muut", Takala sanoo.