On heinäkuu ja suomalaisen lompakko huutaa tyhjyyttään. Syy ei ole rahan puute - kulutukseen on kyllä varaa - vaan muovinen pankkikortti.
Käteinen on joidenkin kukkarossa tuntematon entisaikojen suuruus. Pankkikorttien käyttökerrat maksuvälineenä ovat puolestaan tuplaantuneet uuden vuosituhannen aikana. Vuonna 2006 suomalaisten pankkikorttimaksujen arvo oli 19,6 miljardia euroa. Kun luotto- ja veloituskortit lasketaan mukaan, nousee potti jo yli 30 miljardin euron.
Käteinen, katoava luonnonvara?
"Sellainen ihmisjoukko on suuri, ettei heillä ole enää ollenkaan käteistä lompakossa. Kortin käyttö puolestaan kasvaa toistakymmentä prosenttia vuodesta", Osuuspankin korttikehitysyksikön päällikkö Jarkko Anttiroiko tietää.
Pankkeja kortin voittokulku ei haittaa.
"Kyllä se on paljon tehokkaampi maksuväline kuluttajalle kuin käteinen. Pankille ja kaupalle kortti on huokeampi vaihtoehto. Kaikki voittavat", Anttiroiko näkee.
Automaatit vähenevät
Pankkiautomaatit ovat kuuluneet suomalaisten arkeen parin vuosikymmenen ajan. Käteisnostojen määrä vähenee koko ajan, mutta seinästä saatavat summat ovat entistä suurempia.
Viime vuonna Suomessa oli 1669 käteisautomaattia. Vielä kolme vuotta aikaisemmin niitä oli yli 2 000.
"Jos käteisen käyttö hiipuu tästä eteenpäin samaa vauhtia, niin automaattien määrä vähenee entisestään. Verkostoa on koko ajan kalliimpaa pitää yllä", Anttiroiko kertoo.
Automatia Pankkiautomaatit Oy:n toimitusjohtaja Tapani Penttilä muistuttaa kuitenkin, että automaatteja on joka tapauksessa oltava ympäri Suomea.
"Koko ajan tulee luonnollista vähenemistä, mutta uskon, että muuten automaattiverkko ei enää pienene. Käteiselle on vielä pitkään tilausta. Esimerkiksi lyhyet työsuhteet vaikuttavat tarpeeseen. Lisäksi monet eivät tykkää, kun korttimaksusta jää aina fakta kirjoihin ja kansiin."
Tapahtumat tyhjentävät
Suomalaiset nipistävät tililtään nostolla keskimäärin rapiat 80 euroa. "Eiköhän kertanostojen kasvava summa kerro vain yleisestä elintason noususta", Penttilä huomauttaa. Ruotsin puolella automaateista uhkaa loppua käteinen turistikauden kynnyksellä. Anttiroikon mukaan Suomen luukuissa rahaa pitäisi piisata.
"Ei ole mitään sellaista merkkiä, että rahat olisivat loppumassa automaateista. Ainoita poikkeuksia voivat olla pienellä paikkakunnalla järjestettävät isot kesätapahtumat, jos paikkakunnalla on vain yksi automaatti. Osaamme varautua säännöllisesti toistuviin tapahtumiin. Täytöt suunnitellaan historiallisen kehityksen mukaan."
Penttilä myöntää, että aina joskus jostain automaatista on riihikuiva lopussa. "Siinä puhutaan vain lyhyestä ajasta. Täytöt pyritään ajoittamaan siten, että automaatissa olisi sillä hetkellä mahdollisimman vähän rahaa."