Urheilun ei aina tarvitse olla vakavaa. Tottakai voittaminen on mukavaa tasolla kuin tasolla, mutta esimerkiksi korttelikiekossa ei pelata hampaat irvessä.
Kärpät 46 ry:n organisoima korttelikiekko lisää suosiotaan jatkuvasti.
"Viime kaudella harrastajia oli noin 300, mutta lähivuosien tavoitteena on nostaa lukema yli 500:n", kertoo Kärpät 46 ry:n toiminnanjohtaja Harri Aho.
"Silloin koko seuran jäsenmäärä nousisi yli tuhannen, mikä tuntuisi aika juhlavalta."
Kärpät tunnetaan paremmin kilpaurheiluseurana, jossa on tietty junioriputki. All stars-joukkueista noustaan vuosi kerrallaan ylös niin, että lopulta vastaan tulee edustusjoukkue.
Viime vuosien aikana Kärpissä on alettu satsata myös tavallisiin harrastajiin.
"Kaupunki toivoo, että seurat liikuttaisivat nuorisoa. Olemme ottaneet haasteen vastaan ja pyrimme jatkuvasti tekemään asioita entistä paremmin ja paremmin", Aho valottaa.
Uusi harrastetoimintapäällikkö
Sanojensa tueksi Aho on värvännyt joukkoon mukaan Markku Veteläisen, joka on Kärppien uusi harrastetoimintapäällikkö. Hänen vastuualueensa painopisteitä ovat organisointi, yhteydenpito eri suuntiin, pelien seuraaminen ja niistä raportointi.
"Harrastetoimintaan on sysätty lisää laatua ja potkua, koska nuoria on yhä vaikeampi ja vaikeampi saada tietokoneiden äärestä liikkeelle", Aho mainitsee.
Suunnitelma on selvä.
"Ostamme entistä enemmän jääaikaa ympäristökuntien halleista, järjestämme entistä enemmän kortteliturnauksia (seitsemän kappaletta), ja kaikille saadaan yhtenäiset peliasut. Kustannuspuoli on matala, sillä koko kausi maksaa vain 200 euroa."
Harrastekiekko koskee lähinnä E-C-junioreita eli 10-15-vuotiaita poikia. Kaikille joukkueille on nimetty valmentajat.
"Korttelikiekko tuo seuralle lisäarvoa. Tämä on myös hienoa kasvatustyötä", kertoo Veteläinen, joka toimii siviilissä Oulun normaalikoulussa opettajana.
Veteläinen uskoo korttelikiekon harrastajamäärien kasvuun.
"Esimerkin voima on valtava. Kun Susanna Pöykiö voitti talvena EM-hopeaa, Oulun Luistelukerhon harrastajamäärät tuplaantuivat 150:stä 300:aan. Nyt kun Kärpät menestyy liigassa, se varmasti näkyy myös meidän toiminnassamme", Veteläinen arvioi.
Krooninen jääpula
Harraste- ja korttelikiekon suurin ongelma on se tuttu - jäänpuute, vaikka keskellä talvea pelataankin luonnonjäillä.
"Jos Raksilan jäähallin pääty katettaisiin, sieltä saataisiin noin 30 jäävuoroa viikossa. Se olisi valtava lisäys määriin", Aho visioi.
Kärpät on TPS:n ohella ainoa liigaseura, joka satsaa myös korttelikiekkoon. Pienimuotoisempaa toimintaa löytyy myös Kuopiosta ja Jyväskylästä.