Suomalaiset ostivat viime vuonna luottokorteilla tavaroita ja palveluita 7,2 miljardilla eurolla eli yli 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Samaan aikaa pankkikortteja höylättiin vieläkin useammin eli 13,8 miljardin euron arvosta, 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001.
Luottokunnan varatoimitusjohtaja Petri Carpénin mukaan korttimaksamisen suosio perustuu siihen, että kortilla maksaminen on asiakkaille kaikkein vaivattominta ja paljon kustannustehokkaampaa kuin käteisellä maksaminen.
Korttiostoksilla ei haeta
pitkää maksuaikaa
Korttimaksamiseen suosioon on myös vaikuttanut euron käyttöönotto ja kova markkinointi.
"Kaikki vähittäismaksamisen ketjussa mukana olevat osapuolet ovat tehneet tätä korttityötä yhdessä. Esimerkiksi euron käyttöönoton yhteydessä Kaupan Keskusliitto, Suomen Pankkiyhdistys ja Luottokunta kampanjoi korttien käytön puolesta", sanoo Sampo-pankin korttipalveluista vastaava johtaja Hannu Kuokka.
Pankkikorttimaksamisen kaksinkertainen määrä luottokorttiostoksiin verrattuna osoittaa se, että suomalaiset haluavat käyttää korttia kuten käteistä eli nähdä korttiostoksensa heti tilillään.
Myös luottopuolella niin sanotut maksuaikakortit eli kahden kuukauden korottoman maksuajan tarjoavat kortit ovat paljon yleisempiä kuin varsinaiset, kuukausien lyhennysohjelman tarjoavat maksuvälineet. Luottokorttiostoista peräti 81 prosenttia eli 5,8 miljardia euroa tehtiin viime vuonna näillä maksuaikakorteilla.
Luottokunta on markkinoinut puolentoista vuoden ajan myös luotollista Visaa ja varatoimitusjohtaja Carpén uskoo, että myös useamman kuukauden mittaiselle, korolliselle korttiostoksen maksulle riittää markkinoita.
"Suomi on maa, jossa on hyvin pitkä perinne pankkikortti- ja maksuaikakorttimaksamiselle. Osa suomalaisista haluaa, että tilin tilanne on juuri tarkkaan selvillä. Osittain suomalaisperinteistä johtuen kehitys on hidasta, enkä usko, että edes kaikki asiakkaat haluavat korttiinsa luotto-ominaisuutta. Mutta luottopuolellakin kasvu on ollut selkeää. Asiakkaan kannalta on kätevää, kun luotto on valmiina. Pankin kannaltakin luotollinen Visa on tehokas kulutusluoton myöntämistapa, sillä se ei edellytä pankin kannalta erillistä paperisotaa", sanoo Carpén.
Suomalaisista pankeista Sampo on kiinnittänyt eniten huomiota korttimaksamisen suosioon ja ottanut jopa pankki- ja luottokorttien visuaalisen ilmeen osaksi markkinointiaan. Tammikuussa Sampo toi markkinoille muun muassa Marimekon Unikko-kuosiset MasterCardit ja viime viikolla julkistettiin muun muassa Vuoden luontokuvalla koristellut Visa Electronit.
"Lähdemme siitä, että kortti on pankin ja asiakkaan yhteinen palveluelementti. Kortti voidaan tehdä sillä tavalla kiinnostavaksi, että asiakas mielellään pitää korttia lompakossaan ja mielellään myös käyttää sitä", Sammon Kuokka kertoo.
Sammon tavoin myös muut pankit ovat viime aikoina markkinoineet voimakkaasti MasterCardia, jolla on vielä pitkä matka Visan yli miljoonan kortin lukuihin.
"Visa-kortit ovat pitkään olleet markkinoilla ja MasterCardit tulleet tänne muutama vuosi sitten. Mekin olemme pankkina halunneet että MasterCard alkuvaiheissaan saa vähän tukea pankiltakin, jotta se muodostuu riittävän tunnetuksi brändiksi. Asiakas voi sitten itse päättää, kumman korteista hän valitsee", sanoo Sammon korttipalveluista vastaava johtaja Hannu Kuokka.