Visan tai muun kortin vinguttaminen kannattaa Haaparannan putiikeissa, sillä kortilla ostaessa saa paremman kruunun ja euron välisen vaihtokurssin. Länsinaapurin liikkeissä kaupan tarjoama valuuttakurssi on yleensä heikompi kuin päivän virallinen kurssi. Varsinkin rajanpinnan suomalaisasiakkaat tietoisia siitä, miten ostokset kannattaa maksaa.
"Kortilla on parempi kurssi, se on kaikille edullisin maksumuoto", Anders Taavo Haaparannan Shelliltä sanoo ja huomauttaa: "Mie pruukaan aina sanoa, mikä on päivän kurssi".
Maanantaina eurolla sai pankin kurssin mukaan 10,8 kruunua, kun Shellin oma vaihtokurssi oli käteisostajalle 10 kruunua/euro. Jos tankkasit autoon ysiviitosta bensaa, maksoit siitä käteiskaupalla 1,059 euroa litralta. Visalla hinta valahti alle euron.
Taavon mukaan asiakkaat ovat tietoisia käteis- ja korttikaupan eroista, ja he tietävät kysellä kurssien perään. Varsinkin rajanpinnan asukkaat osaavat pelata tätä rahapeliä.
Kauppojen oma
kurssi vaihtelee
"Kortilla maksetaan nykyään huomattavasti enemmän kuin käteisellä. Ja suomalaiset käyttävät korttia enemmän kuin ruotsalaiset", Greger Gard Coop Extrasta tietää. Gard sanoo kehottavansa asiakkaita korttikaupalle. Luottokortilla ostaessa vaihtosuhde määräytyy kansainvälisen keskikurssin mukaan.
Viime ajat Haaparannan kaupat ovat olleet kruunun heikon kurssin ansiosta etulyöntiasemassa. Ruokakorivertailussa ne pärjäsivät jo aiemmin, mutta nyt kaula on entistäkin suurempi itänaapurin liikkeisiin verrattuna. Valistuneet asiakkaat vertailevat hintoja, mutta myös kaupan omia vaihtokursseja, sillä nekin heiluvat liikkeestä toiseen.
Coopissa maanantain oma kurssi oli käteisostajille 9,5 kruunua eurolta, Maxi Icassa 10,5 kruunua/euro. Coopissa sama kurssi on ollut jo joulun tienoilta alkaen, mutta Gardin mukaan se täytynee piakkoin nostaa 10 kruunuun. "Koska hintalapuissa on myös eurohinnat, kurssi pidetään samana pidetään aina jonkin aikaa, jotta vältytään jatkuvilta muutoksilta."
Isoissa ostoksissa
kurssiero tuntuu
Radio - TV Polarin kauppias Kari Yliniemi toteaa, ettei hänen liikkeessään tehdä rahaa vaihtokurssilla, vaan tavaralla. Jos asiakas isoissa ostoksissa maksaa euroilla, Yliniemi pirauttaa pankkiin, ja kysyy kuinka paljon euroja asiakkaan on maksettava kruunuhinnan kattamiseksi.
Näin asiakas maksaa päivän virallisen kurssin mukaisen hinnan.
Liikkeessä on tuotteissa myös eurohinnat, mutta ne ovat enemmän suuntaa antavia. "Pikkutilpehöörin kohdalla kurssierolla ei ole merkitystä, mutta isoissa ostoksissa se jo tuntuu", Yliniemi korostaa.
Niin kuin moni muukin liike Haaparannalla, Yliniemenkin kaupan kannattavuus on laajemman asiakaskunnan kuin pelkästään haaparantalaisten varassa.
Hänen liikkeensä asiakkaista nelisenkymmentä prosenttia on suomalaisia. Televisiot ja kodin elektroniikka sekä puhelimet matkaavat Haaparannalta myös Suomeen.
"Kaikki eivät tosin ole vielä hoksanneet vahvaa euroa", Yliniemi muistuttaa.
Greger Gard laskeskelee, että Coopin asiakkaista ehkä noin 65 prosenttia on suomalaisia. Hyvä sijainti Ikean lähellä on Coopin etuja. Nykyään suomalaisasiakkaat keräävät ostokärryihinsä tuotteita monipuolisemmin kuin muinaisten rasvareissujen aikaan.
"Makeaa, juustoja menee, mutta ei niinkään lihaa, vaikka se on täällä halvempaa. Maidon hinta on tärkein.", hän sanoo.
