Suomi on pitänyt piikkipaikan maailman vähinten korruptoituneiden valtioiden listalla. Korruptioriskin ennakoidaan kuitenkin kasvavan ensi vuoden alun jälkeen, kun Euroopan unioni saa jäsenikseen kahdeksan entistä itäblokin maata ja myös jäsenyyttä hakevien Turkin, Bulgarian ja Romanian kauppasiteet nykyisiin unionin maihin voimistuvat.
Suomi on muiden nykyisten jäsenmaiden kanssa valmistautunut ottamamaan vastaan korruptiouhkan.
Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen komitea vaati edellisen, vuonna 2000 tekemänsä, korruptioratsian jälkeen lisäämään rikoslakiin kansanedustajien lahjomiskiellon, tehostamaan yleistä tietämystä ja koulutusta korruptiosta, kohentamaan todistajien asemaa ja siirtämään tutkintavastuun korruptiojutuissa keskusrikospoliisille. Nämä kaikki vaatimukset on täytetty.
Ensimmäinen ratsia käsitti kolme asiakokonaisuutta ja pureutui yksinomaan valtion hallintoon.
Syksyllä tehtävässä toisessa ratsiassa esille nousee kuusi asiakokonaisuutta ja mukaan tulee myös yrityssektori täydellä painollaan. Kaikkiaan asiakokonaisuuksia korruption vastaisessa taistelussa on 20.
Korruptiota kitketään
Ratsiat etenevät asiakokonaisuuksien tahdissa ja ne harvenevat senkin takia, että Euroopan neuvoston korruption vastaiseen komiteaan tulee jatkuvasti uusia ulkojäseniä. Jäseniä on jo 34. Painoarvoa komitealle tuo se, että mukaan on tullut jo Yhdysvallat ja Venäjäkin on jättänyt jäsenanomuksen, mutta ei ole jostain syystä maksanut jäsenmaksua.
"Pelko korruptioriskin kasvamisesta EU:n laajentuessa on aiheellinen ja perusteltu, sillä mukaan tulevissa itäblokin maissa se on yhä valtava ongelma. Tulokasmaat tunnustavat tämän itsekin ja työskentelevät kovasti korruption kitkemisen puolesta, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan aikaa tarvittaisiin jopa 20-30 vuotta", sanoo Suomen korruption vastaisen yhteistyöverkoston jäsen, poliisiylitarkasta Kaarle J. Lehmus.
Pienet vaarassa
Suomessa on tähän mennessä todettu korruptiotapauksia harvakseltaan. Eniten julkisuutta ovat saaneet pääkaupunkiseudun metrosotku ja merenkulkulaitoksen viime vuonna päätökseen saatu käräjöinti. Pohjoisen suurin tapaus lienee Pohjois-Suomen vesioikeuden tuomareiden ruokkimisjuttu.
Valtiovarainministeriö on antanut lahjonnan rajasta yleisohjeen. Sen mukaan etuudesta on luovuttava, jos on olemassa pieninkin epäilys siitä, että etuus asettuu yleisön silmissä kyseenalaiseksi.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan korruptioriskiämme kasvattaa EU:n laajentumisen ohella se, että osa yrityksistämme ovat varsin lyhyessä ajassa kansainvälistyneet ja joutuvat toimimaan markkinoilla, joilla lahjonta on jopa elämäntapa.
"Korruptio vääristää kilpailua ja kolhii lopulta entinen pienten maiden pieniä yrityksiä. Siksi on hyvä, että korruption vastaisia rakenteita vahvistetaan viranomaistoimin ja yhteistyössä liike-elämän edustajien kanssa", sanoo Kari Jalas.
Esimerkiksi nykyisessä Venäjän kaupassa tyypillinen korruptioriski liittyy Kari Jalaksen mukaan kuljetuksiin.
Venäjän tullivirkailijat saattavat yhä vaatia jopa härskisti kynnysrahoja. Baltian maista korruption vastaisessa työssä on tähän mennessä edennyt parhaiten Viro.
"Suomi on nyt vähiten korruptoitunut maa, mutta tämä sisältää myös vaaran siitä, että useat tahot tarkkailevat meitä. Järjestelmän tehoa mitataan jatkossakin nimenomaan sillä, että korruptio havaitaan ajoissa ja siihen myös puututaan", painottaa Kari Jalas.