Korruptiota vastaan taistelevan Transparency International -järjestön vuosittaisessa rankkauksessa Suomi arvioitiin toiseksi vähiten korruptoituneeksi maaksi yhdessä Tanskan kanssa. Edelle kiilasi Uusi-Seelanti.
Suomi on ennenkin pärjännyt vertailussa kiitettävästi, joskin viime kerralla sijoitus oli pari pykälää huonompi. Se johtui julki tulleista vaalirahaepäselvyyksistä, joita puidaan edelleen oikeudessa.
Yksi vaalirahavyyhdin haaroista ulottuu kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) 60-vuotispäivien järjestelyihin, joihin muutamat liikemiehet osallistuivat 56 000 euron arvosta.
Asian käsittely käräjäoikeudessa päättyi tällä viikolla, ja tuomio on odotettavissa huhtikuussa. Valtakunnansyyttäjä Jukka Rappe pitää tapausta osoituksena Suomeen pesiytyneestä rakenteellisesta korruptiosta. Syytetyt kiistävät.
Vaikka Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä korruptiovertailuissa, silloin tällöin täälläkin putkahtaa julkisuuteen yrityksiä vaikuttaa päätöksentekoon lahjonnalla. Tätä tapahtuu varsinkin rakennusalalla ja siihen liittyvässä kaavoituksessa.
Ongelmaksi koetaan myös suomalaisyritysten ulkomailla maksamat lahjukset. Korruptio on niin yleistä maailmalla, ettei se voi olla heijastumatta myös tänne. Maailmanpankki arvioi voiteluun käytettävän yli 750 miljardia euroa vuodessa.
Euroalueen maista vertailussa heikoiten menestyi kriisimaa Kreikka sijalla 80. Myös vaikeuksiin ajautuneen Italian sijoitus, 65:s, puhuu omaa kieltään. Korruptiota pidetään yhtenä syynä kriisimaiden ongelmiin.
Näissä maissa viranomaiset eivät ole kyenneet lopettamaan lahjontaa, ja veronkierto on yleistä kansanhuvia.