Sunnuntaikäräjät: Onko uusien ta­va­roi­den os­ta­mi­nen van­ha­nai­kais­ta?

Vanhat kuvat: Nap­pu­lat ovat rie­muin­neet jal­ka­pal­los­ta Oulun tur­nauk­sis­sa 1970-lu­vul­ta lähtien

Mielipiteet: "Huo­ma­sin, että olin paljon po­si­tii­vi­sem­pi ilman ruutua" – Kai­kil­la nuo­ril­la pitäisi olla ruu­tu­ai­ka

Mainos: Black Friday -tarjouksena Kaleva Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

Kor­rup­tio jää Suo­mes­sa piiloon

Korruptio jää Suomessa piiloon tilastoissa, arvioi valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Korruption todellisesta määrästä maassa ei näin ole tietoa.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe uskoo, että Suomessa on korruppiota enemmän kuin mitä tähän asti on uskottu olevan.
Valtionsyyttäjä Jukka Rappe uskoo, että Suomessa on korruppiota enemmän kuin mitä tähän asti on uskottu olevan.

Korruptio jää Suomessa piiloon tilastoissa, arvioi valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Korruption todellisesta määrästä maassa ei näin ole tietoa.

Tilastot eivät tutkintaviranomaisten mielestä paljasta suomalaisen korruption todellista määrää. Valtionsyyttäjä Jukka Rappen mukaan jopa lahjusrikoksia jää tilastoissa piiloon, koska ne liittyvät usein laajempaan rikoskokonaisuuteen. Siksi ne hukkuvat tilastoihin muiden nimikkeiden alle.

- Mitään todellista tietoa korruption määrästä ei ole, arvioi Rappe sunnuntain Turun Sanomissa. Kansanedustajien lahjontaa koskeva lakipykälä puolestaan on niin monipolvinen, ettei sitä hänen mielestään voi edes soveltaa.

Rappe ymmärtää myös vaalirahakytkösten synnyttämät korruptioepäilyt, koska poliitikkojen rahoittajat jäävät pimentoon välikäsinä toimivien yhdistysten taakse.

Keskusrikospoliisin mukaan viime vuoden tammikuun ja marraskuun välisenä aikana kirjattiin 12 rikosilmoitusta epäillystä lahjusrikoksesta. Vuonna 2007 lahjusrikoksista tuomittiin 10 rangaistusta. Korruptiota tutkitaan myös virka- ja luottamusaseman väärinkäyttönä.

Viime vuonna alkaneiden vaalirahapaljastusten takia Suomi on pudonnut kansainvälisen korruptiota seuraavan järjestön Transparency Internationalin vertailussa puhtaimmalta ykkössijalta viidenneksi.

KRP: Tutkintakynnys vaalirahoista korkealla

KRP on alkanut julkaista vuotuista tilannekuvaraporttia, jossa käsitellään Suomen korruptiotilannetta sekä liike-elämän että julkisen vallankäytön kannalta.

Järjestyksessä toinen raportti valmistui tammikuussa. Rangaistavan korruption paljastaminen on sen mukaan erityisen vaativaa, kun kyse on vaalirahoista tai kunnalliselämästä. Lahjontaa on vaikea näyttää toteen, jos vaalirahoitusta kanavoidaan jo ennestään samansuuntaisia tavoitteita edistäneille poliitikoille.

Hyvä veli -verkostoista ei juuri tehdä tutkintapyyntöjä eikä kanteluita, eivätkä poliisin tietojärjestelmät pääse niihin käsiksi.

- Tekijöiden piiri voi olla hyvinkin suppea ja vaikutusvaltainen, huomautetaan raportissa.