Yritys voi tehdä lähialueilla kauppaa myös ilman lahjuksia, kunhan toiminta pidetään johdonmukaisena. On ymmärrettävä tehdä asiat oikein alusta alkaen, painotettiin Transparency Internationalin (TP) ensimmäisessä seminaarissa tiistaina Helsingissä.
It-alan järjestelmäratkaisuja toimittavan Sybase Balticin toimitusjohtajan Harry Pielan mukaan Baltiassa toimiva yritys joutuu ottamaan kantaa korruptioon. "Ei ole mitään välimuotoa, on vain joko tai", hän arvioi lahjonnan upottavaa suota TP:n seminaarin yhteydessä. "Se on lyhytjänteistä voitontavoittelua, josta ei pääse koskaan irti ja maine menee varmasti."
Pielan mukaan lahjonta on Baltiassa vähentynyt sitten 90-luvun. Mutta summat ovat kasvaneet. Eräs Riikassa toiminut yritysjohtaja esimerkiksi on arvioinut menettäneensä 40 prosenttia tarjouskilpailuista lahjonnasta kieltäytyessään, Piela suhteuttaa.
Etenkin julkishallinnon ja puolijulkisten toimeksiannosta saattaa näkyä päältä, mille yritykselle se on suunnattu. Toinen vaihtoehto päästä mukaan on se, että maksaa 10-15 prosenttia kokonaishinnasta tietylle Sveitsin tilille.
EU-rahat sekä Naton vaatimukset ovat osaltaan pahentaneet korruptiota. Hankinnat puolustuksen, verotuksen ja tullin taholla ovat valtavia eikä EU-tuissa ole aina edes omavastuuosuutta.
Stockmann on toiminut Venäjällä 15 vuotta. Vuoden lopussa, kun se avaa kolmannen tavaratalonsa, työntekijöitä tulee olemaan 2 000. Nytkin vain kolme on Suomesta.
"Tässä firmassa ei pyöri kopeekkaakaan kuititonta rahaa", vakuuttaa varatoimitusjohtaja Jukka Hienonen ja painottaa henkilökunnan henkistä selkärankaa.
Säädöksiä, jotka esimerkiksi uuden tavaratalon osalta merkitsevät peräti 27 eri leimaa papereihin, noudatetaan pikkutarkasti. Lahjomaton asenne vaatii ylimääräisiä resursseja ja myös paksua nahkaa. Joskus ehto tosin vaikuttaa pelkältä pompottelulta, joten myös oikeutta on konsultoitu. Alioikeuden puolueettomuus onkin yrityksen ja julkisen vallan välisessä tapauksessa vakuuttanut, Hienonen kiittää.
Koneet menivät
Useimmiten yritys yrittää lahjuksin ostaa aikaa. Vaikka oikotietä ei ole. Tai jos onkin, niin se vie umpikujaan. "Siinä tilanteessa annat kahvan järjestäytyneelle rikollisuudelle, et enää hallitsekaan aikaa, paikkaa, firmaa", Suojelupoliisista varoitetaan.
Olipa kerran suomalainen metsäkoneurakoitsija, jonka piti kaataa leimikoita Pietarin seudulla. Nopeuttaakseen alkuunpääsyä yrittäjä voiteli tullia viedäkseen harvesterinsa läpi. Kului pari päivää ja työmaalle saapui miesjoukko, joka kyseenalaisti sen, kuka koneet oikein omistaa. Henkiraasu säilyi, mutta koneet ovat yhä siellä.
Venäläinen palopäällikkö taas keksi tarkastuskäynnillään sprinklerit, jotka oli sijoitettu mittavien kattoritilöiden taakse. Toimivuutta todistanut sammutusnäytös ei olisi voinut kiinnostaa viranhaltijaa vähemmän. Raha olisi ehkä ratkaissut ongelman. Sen sijaan yritys otatti ristikot alas ja pidensi sadat sprinklerit. Muutoksiin kului paitsi rahaa myös viikkoja. Mutta lupa saatiin lahjuksitta.
Selvin vääristymä on kuitenkin kaksoislaskutus. Hienosen mukaan arviolta jopa 90 prosenttia Venäjälle viedyistä tuotteista tullataan siten, että kuormasta on tehty kaksi dokumenttia. Halvempiarvoinen on tullia varten ja toinen tavaranmyyjälle. Näin rajalla säästetään sekä 20-prosentin tullausmaksuissa että arvonlisäverossa. Tämä kurittaa rehellisiä kilpailijoita.