Sauli Kallio
Vaalassa maanantaina kuudennen kerran pysähtynyt Korpikansa Seikkailee -kiertue keräsi Ampparille noin 50 kuntonsa testauttajaa. Tapahtumassa kuntonsa testauttaneet saivat omasta kunnostaan sekä kirjallisen että suullisen palautteen.
Vuoden lopussa päättyvä Korpikansa Seikkailee -hanke on kiertänyt Kainuun kuntia testaamassa ihmisten fyysistä kuntoa. Terveysliikunnankehittäjä Matias Ronkainen Kainuun Liikunnasta kertoo, että hankkeen ensisimainen kohderyhmä on liikunnallisesti passiiviset ihmiset.
– Olemme tehneet testit matalalle kynnykselle, sillä haemme ensisijaisesti fyysisesti passiivisia henkilöitä. Emme toki käännytä ketään ovelta ja testeissämme käy myös liikunnallisesti aktiivisia henkilöitä, Ronkainen kertoo.
Korpikansa Seikkailee -kiertue pysähtyi ensimmäisen kerran Vaalassa keväällä 2014 ja on tämän jälkeen käynyt paikkakunnalla aina puolen vuoden välein. Kuntotestit ovat olleet varsin suosittuja, sillä enimmillään testeissä on käynyt testauspäivän aikana noin 80 henkilöä.
– Alkuhuuma on tosin hieman laantunut ja kävijämäärä on vakiintunut noin 50 kuntonsa testaajaan.
Kainuun Liikunta ry:n, Kainuun kuntien sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämä tapahtumakiertue on suunnattu kaikille työikäisille ja työelämästä jo poistuneille. Tavoite on aktivoida liikuntaa harrastamattomat miehet ja naiset pitämään huolta kunnostaan ja terveydestään.
– Mittaamme kuntotesteillä henkilön terveydentilaa ja fyysisiä ominaisuuksia mahdollisimman monipuolisesti kolmella eri testillä. Näiden testien perusteella voimme laskea kehon kuntoindeksin. Näiden testien avulla pyrimme herättelemään ihmiset terveellisen ja liikunnallisen elämän pariin.
Kunto selville varttitunnissa
Kolmen testauksen sarja kestää noin 15 minuuttia. Ensimmäinen testi on puristusvoiman mittaus, jolla kartoitetaan mitattavan henkilön yläraajojen lihasvoimaa.
– Yläraajojen lihasvoima kertoo henkilön toimintakyvystä. Jos työikäisellä on heikko puristusvoima, ei se ennakoi kovinkaan hyvää toimintakykyä eläkeiässä.
Toinen testi selvittää henkilön kehon koostumuksen. Mittauksessa selviää muun muassa kehon lihasten, nesteiden ja rasvan määrä ja se, miten ne ovat sijoittuneet eri kehon osiin.
– Terveyden kannalta tärkein seurattava on viskeraalirasvan eli sisäelinten ympärille kerääntyneen rasvan määrä. Jos rasvaa on liikaa tai lihasmassa on jakautunut epätasaisesti kehon eri puolille, on sillä suora vaikutus tuki- ja liikuntaelin sairauksiin.
Kolmas testi on Polar-kuntotesti, joka selvittää henkilön kestävyyskunnon eli hänen maksimaalisen hapenottokykynsä. Testisarjan suurin painoarvo eli yli puolet on kestävyyskunnolla.
Painohallinta huolettaa
Kuntonsa kartoittaneiden suurin huolenaihe on useimmiten ollutkin painonhallinta ja erityisesti sisäelinten ympärille kerääntyneen rasvan määrä. Huoli on aiheellinen varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla.
– Mahdollista keskivartalon liikalihavuutta voi helposti seurata mittanauhan avulla myös kotona. Miehillä vyötärön ympärysmitan tavoite on alle 94 senttiä ja naisilla alle 80 senttiä. Huomattavia terveyshaittoja on odotettavissa, jos ympärysmitta on miehillä yli 100 senttiä ja naisilla yli 90 senttiä, Ronkainen tarkentaa.
Säännölliset kuntotestaukset päättyvät näillä näkymin vuoden vaihteessa.
Artikkeli Korpikansan seikkailuissa kuntonsa testautti 50 vaalalaista julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.