Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan kalastuksenhoitomaksua eli valtion kalastuskortin hintaa on korotettava, jotta voidaan turvata kalakantojen hoitoon liittyvä rahoitus. Hän muistuttaa, että maksuun ei ole tehty viime aikoina edes inflaatiokorotuksia.
"Jos maksu päästetään liian alhaiseksi, niin tulee paineita lopettaa kalanpoikasten tuottaminen. Meidän pitää turvata rahoituksen jatkuminen", Korkeaoja korostaa.
Maa- ja metsätalousministeriön budjettivalmisteluissa on kaavailtu kalastuskortin korottamista jopa kolmanneksella eli 20 euroon. Tällä hetkellä kortin hinta on kalenterivuodeksi 15 euroa.
Korkeaoja ei korotuksen suuruuteen halua ottaa suoraan kantaa. Hän korostaa, sen olevan hallituksen budjettiriihen asia. "Korotuksen periaatteena on, että sen reaaliarvo palautettaisiin sille tasolle kun se otettiin käyttöön."
Korkeaoja muistuttaa, että raha käytetään kalatalouden edistämiseen kuten kalaistutuksiin.
Korotuksen vaikutuksia
luvataan arvioida
Maksun korotuksen vaikutuksia on Korkeaojan mukaan arvioitava lupien lunastamisen määrään. "Mitalin toinen puoli on tietenkin se, että kalastajapohjaa on pidettävä yllä ja harrastusmahdollisuuksia mahdollisimman laajana. Näitä kaikkia pitää punnita tarkoin."
Korkeaoja tähdentää, että kalastuksen harrastamisen ja elinkeinotoiminnan säilyttäminen edellyttää rahoitusta kalakantojen ylläpitoon.
Rajamäki riitauttaa
korotuksen
Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) on ilmoittanut vastustavansa kalastuskortin hinnan korottamista. Hän on ihmetellyt, miten korotus sopii yhteen hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen kanssa, että nuorten kalastusharrastusmahdollisuuksia parannetaan.
Virkistyskalastuksen edusmiehenä tunnetun Rajamäen aloitteen pohjalta luotiin 1990-luvun puolivälissä läänikohtainen viehekortti.
Kalatalousjärjestöt
saavat myös varoja
Viime vuosina valtion talousarviossa on myönnetty kalastuksenhoitomaksuvaroja käyttöön reilut 7 miljoonaa euroa vuodessa. Varoista käytetään noin kolmannes suoranaisiin kalakantojen hoitotoimenpiteisiin.
Sen lisäksi osa muusta rahoitettavasta toiminnasta edistää maa- ja metsätalousministeriön mukaan välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa. Nykyään näiden varojen käyttö on huomattavasti monipuolistunut. Niitä käytetään muun muassa kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen. Määrärahoilla ei kuitenkaan tueta valtion kalataloushallinnon toimintaa.