Asuntokauppa on Oulussa käynyt siksi vilkkaasti, ettei se enää juuri vilkkaammin voi käydäkään - laski Euroopan keskuspankki EKP ohjauskorkoaan tai sitten ei, tai oli lasku 0,50 tai 0,25 prosenttiyksikköä. Näin arvioitiin torstaina oululaisissa pankeissa ja kiinteistönvälitysliikkeissä.
"Asunnon hinta ja kunto, ei enää niinkään korkotaso", vastaa oululainen Riitta Keränen, kun häneltä kysyy asunnon oston tämän hetken tärkeimmät kriteerit. Keränen suunnittelee siirtyvänsä Kuivasjärvellä sijaitsevasta rivitalokolmiostaan kerrostalokaksioon keskemmäs Oulua. Syynä asunnonvaihtoon on perhetilanteen muutos: armeijaikäinen poika on alkanut katsella omaa asuntoa, eli Keräsen itsensä kodiksi riittäisi nykyistä pienempikin.
Pankeista vahvistetaan, että nyt, kun korot ovat historiallisen alhaisella tasolla, lainarahan hintaa tarkkailevat etenkin ensiasunnon ostoa suunnittelevat. "Ja kieltämättä joillakin nuorilla, laina-asioihin tottumattomilla asiakkailla voi olla ylisuuria odotuksia siitä, millaista lainaa voi ottaa", myöntää paikallisjohtaja Matti Hautala Nordea Pankista Oulusta.
Lainarahaa ei kuitenkaan lähdetä pankeista asiakkaalle noin vain lapioimaan, vaan ensimmäiseksi lasketaan hakijan tulot, pakolliset menot sekä lainan lyhennykset ja mitä tämän jälkeen jää muuhun elämiseen, Hautala korostaa. "Kyllä tulee niitäkin tilanteita, että todetaan hanke liian isoksi eikä lähdetä mukaan."
Myös Oulun Osuuspankissa ovat alhaiset korot tuoneet vilskettä asuntolainatiskeille. "Varsinaisesti ei ole tarvinnut toppuutella asiakkaita, mutta kerromme, että jos lainaa otetaan esimerkiksi 20 vuodeksi, tuona aikana korot nousevat ja laskevat. Täytyy varautua siihen, että on vara maksaa lyhennyksiä silloinkin, kun korot ovat korkealla", lisää pankinjohtaja Sakari Haapakoski.
Niin Hautala kuin Haapakoskikin ovat sitä mieltä, ettei omaa asuntoa lähdetä ostamaan yleensä yksin lyhyen tähtäimen korkonäkemysten perusteella. "Koti laitetaan kyllä tarpeeseen", Haapakoski huomauttaa.
"Asuntokauppa on siinä mielessä kummallista kauppaa, että perustarvetta on koko ajan. Elämäntilanteet kun muuttuvat", arvioi toimitusjohtaja Hannele Lilja Oulun Habita LKV:stä. Hänen mukaansa talouden tilan takkuaminen alkaa näkyä jonkun verran siinä, ettei kaupungin kalliisiin kohteisiin ole enää entisenlaista tunkua eteläisen Suomen suunnasta.
Asuntokaupan Lilja luonnehtii Oulun seudulla olleen niin vilkasta, että se houkutteli myös valtakunnallisen Habita-ketjun avaamaan toimistonsa Oulussa viime syksynä. Kuluva vuosi on kaupanteon kannalta alkanut hänen mukaansa varsin lupaavasti, ja EKP:n koronlaskupäätöksen hän arvioi vauhdittavan asuntokauppaa ehkä vielä jonkun verran.
Oulun asuntokaupan kasvu on ollut huimaa, myöntelee myös Kiinteistömaailma Paten Kauppahuone Oy LKV:n toimitusjohtaja Paavo Mäkeläinen. "Sanoisin kuitenkin, ettei korkotason putoaminen enää kovin paljon kiihdytä sitä, vaan enemmänkin uskon, että mennään aika vakaasti. Vaikka maailmantaloudellinen tilanne on mikä on ja myös Suomen talous näyttäisi heikolta, korkojen alhaisuus pitää yllä asuntokauppaa. Ne, jotka ovat töissä ja näkevät tulevaisuutensa ilman uhkia, uskaltavat edelleenkin tehdä kauppoja."
Mäkeläisen mukaan asuntokaupan hyytymistä ei kannata pelätä sittenkään, kun talous lähtee taas kunnon kasvuun ja korot nousevat. Viimeistään silloin aletaan purkaa "patoutuneita" asunnonhankintatarpeita. Esimerkiksi jo tällä haavaa tuntuisi olevan pulaa koko kaupungin alueella rivitaloasunnoista sekä keskustan alueella hyväkuntoisista kaksioista ja kolmioista.
Lasku jo sisään leivottu
EKP:n ohjauskoron laskulla on pieni merkitys pankkien euribor-viitekorkoihin, huomauttaa Suomen Pankkiyhdistyksen ekono-misti Arto Elomaa. Esimerkiksi asuntolainoissa tyypillisesti käytettyyn 12 kuukauden euriboriin on jo ikään kuin leivottu sisään koronlaskuodotukset. "EKP saa pidettyä 12 kuukauden markkinakorot alhaalla jo vihjailullaan, että voisihan sitä korkoa joskus laskea", Elomaa sanoo.
"Jos EKP:n ohjauskorko laskee tänään esimerkiksi puoli tai 0,25 prosenttiyksikköä, ei se tarkoita sitä, että asuntolainojen viitekorot laskisivat saman tien. Nehän ovat jo monella asuntovelallisella laskeneet."
Kaikki asuntovelalliset eivät välttämättä edes saa samanlaista kevennystä asuntolainataakkaansa. Velallinen, jonka lainan vuoden euribor-korko hinnoiteltiin viime syksynä yli kolmeksi prosentiksi, voi saada seuraavana korkonsa hinnoitteluajankohtana nykyistä korkeamman koron. "Mutta pitäisin mahdollisena, että vielä heilläkin voi korko laskea", Elomaa lohduttaa.