Kolumni

Koronavirus ja Erdogan osoittavat, että Eurooppa ei ole suvereeni

Viime viikolla koronavirusten leviäminen hidastui Kiinassa, mutta samalla levisi Kiinan ulkopuolelle.

Viime viikolla koronavirusten leviäminen hidastui Kiinassa, mutta samalla levisi Kiinan ulkopuolelle. Maanantaiaamuna koronavirustapauksia oli vahvistettu Italiassa 1 694, Saksassa 130, Ranskassa 130, Yhdysvalloissa 86 ja Iso-Britanniassa 36. Koronaviruksen kansanterveydellinen vaikutus riippuu siitä, miten nuo lukemat elävät ja leviääkö virus globaaliksi pandemiaksi. Maailman terveysjärjestön mukaan koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus on 2 prosenttia tartunnan saaneista. Tämä tulisi normaalin kausi-influenssan päälle.

-

Vaikka virus ei olisi lopulta kansanterveydellisesti vakava, sen kansantaloudelliset vaikutukset tulevat olemaan valtavat. Viruksen leviämisen voi estää tehokkaimmin karanteeneilla ja matkustuskielloilla. Kiina laittoi kerralla karanteeniin 11 miljoonan asukkaan Wuhanin. Italia on asettanut 11 kylää ja niiden 50 000 asukasta karanteeniin ensi viikon loppuun, sulkenut kouluja ja perunut jalkapallo-otteluita. Saudi-Arabia rajoittaa matkustusta pyhiin kaupunkeihin ja Japani harkitsee Tokion kesäolympialaisten perumista.

Myös Paavi Franciscus I on perunut uskonnollisia tapahtumia nuhan vuoksi. Euroopan unionin vastaus lienee paljon maltillisempi kuin Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian. On kuitenkin hyvin mahdollista, että EU-maat alkavat itse lisätä rajavalvontaa, jos virus leviää laajemmin Euroopassa. Unkari on lisännyt rajavalvontaa koronaviruksen vuoksi.

Koronaviruksen ongelma on siinä, että mitä tiukemmat toimet viruksen leviämisen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön, sen suuremmat taloudelliset seuraukset. Globaalit tuotantoketjut katkeavat, kysyntä kuihtuu ja maailmantalous ajautuu ongelmiin. Pelkästään Kiinan talouden kyykkääminen voi aiheuttaa taloudellisen shokin, minkä lisäksi Euroopan itse käyttöönottamat rajoitukset, karanteenit ja sulkemiset hidastavat taloutta.

Näiden pelkojen seurauksena maailman osakemarkkinoilta suli viime viikolla 8 000 miljardia euroa. Sen lisäksi, että valtiot pyrkivät torjumaan koronaviruksen leviämisen, niiden tulisikin pyrkiä minimoimaan viruksen aiheuttama taloudellinen epävarmuus. Tämä tarkoittaa käytännössä terveydenhuollon lisäresursointia ja karanteeneista kärsivien ihmisten ja yritysten auttamista. Keskuspankit voivat varmistaa näille halvan lainansaannin.

Italia julkaisi sunnuntaina 3,6 miljardin euron korona-elvytyspaketin, joka sisältää esimerkiksi lisäresursseja terveydenhuoltoon ja verohelpotuksia koronaviruksesta kärsineille yrityksille. Euroalueen budjettisääntöjen vuoksi Italia joutuu kuitenkin hakemaan luvan poikkeustoimille Euroopan komissiolta. Tämä on naurettavaa tilanteessa, jossa euromailla ei ole koronaviruksen kaltaisiin shokkeihin yhteisiä kriisimekanismeja.

Tapaus osoittaa, miten rahaliitto on vienyt väärällä tavalla valtioiden toimintakykyä. Euroopan maiden tulisikin pikaisesti varmistaa, että budjettisäännöt eivät koske koronaviruksen kaltaisia shokkeja. Riittämättömät toimet pahentavat sekä viruksen kansanterveydellisiä että kansantaloudellisia seurauksia. Koronaviruksen lopulliset vaikutukset maailmantalouteen nähdään vasta vuosien päästä. Taloudellisia ja poliittisia haavoja tulee jäämään.

Turkki koettelee Euroopan yhtenäisyyttä koronaviruksen lisäksi. Turkki on päästänyt maassa olevat pakolaiset Eurooppaan. Turkissa on pelkästään Syyrian pakolaisia 3,7 miljoonaa, joista viikonlopun aikana Turkin hallinnon mukaan 80 000 lähti Eurooppaan.

Kreikka on vienyt rajalle armeijan ja poliisin, minkä lisäksi ainakin Frontex, Itävalta ja Ranska ovat luvanneet apujoukkoja. Kreikka on ilmoittanut lopettavansa uusien turvapaikkahakemusten vastaanoton ja käännyttävänsä kaikki maahan pyrkivät.

EU järjestää asiasta hätäkokouksen tällä viikolla. EU voi joutua valitsemaan ulko- ja sisärajojen väliltä. Unkari on jo ilmoittanut lisäävänsä rajavalvontaa, minkä lisäksi Itävallan kansleri Sebastian Kurz on ilmoittanut, että maa sulkee rajansa, jos tilanne pahenee.

EU on vaikean valinnan edessä, sillä hyväksyessään Kreikan kovat toimet se jättää pakolaiset rajojensa ulkopuolelle ja sanoutuu irti paitsi kansainvälisistä velvoitteista, myös omista perusarvoista. Kansallisen hajaannuksen sijaan EU-maiden tulisikin pyrkiä yhteisiin päätöksiin sekä EU:n ulkorajoilla olevien maiden että pakolaisten auttamiseksi. Päätöksillä on kiire, sillä yhteinen turvapaikkapolitiikka epäonnistui vuoden 2015 pakolaiskriisissä, eikä sen jälkeen ole tapahtunut paljoa edistystä.

Koronavirus ja pakolaiskriisi ovat shokkeja, joihin Euroopan on vaikea vastata yhtenäisesti ja arvoilleen ulkoisesti. Riskinä on, että Euroopan instituutiot estävät maiden riittävät toimet koronavirukseen vastaamiseksi ja Eurooppaan pyrkivien pakolaisten auttamiseksi. Epäonnistuminen tässä johtaa EU-maat vastaamaan kriiseihin erkaantumalla Euroopan unionista. Seurauksena on jäsenmaiden henkiset exitit, minkä seurauksena EU näivettyy entisestään.

EU:n motto on “moninaisuudessaan yhtenäinen” tuntuu koko ajan huonommalta vitsiltä. Koronavirus ja pakolaiskriisi tuovat esiin sen, että Eurooppa ei ole suvereeni.

Antti Ronkainen on poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistossa.