Tämä koronan pirulainen on muuttanut jokapäiväistä elämämme. En tiedä, miten sodan aikaan kotirintamalla olisi pärjätty, jos päivittäin olisi saatu näin negatiivisia uutisia.
Päivälenkit ovat saaneet minut kulkemaan uusien reittien kautta, jossa myös harvoille vastaantulijalle olen antanut reilusti tietä.
Kotipihalla käyskentelevien eläimien kanssa olen jo sinut, minulla on ollut aikaa seurata niitä kuusi viikkoa, kun ne tulevat takapihan ruokintapaikalla.
Olavi Fasaani herättää minut joka aamu kello seitsemän maissa. Ja puolenpäivän aikaan Kalevi Siilikin taapertelee tutulle ruokapaikalle. Kaleville tekaisin myös tämän sadepäivän runon:
Ulkona vettä sataa ripsien, myös pikkuinen Kalevi Siili pihan poikki kulkee sipsien. Sen pikkuruinen etujalka pihapiirin kuoppaan astuu, ja niveltä myöten se siellä kastuu. Kalevi Siili tokaisee, huh huh voi että, jopas oli kylmää vettä.
Tänään meillä on äitienpäivä. Äitienpäivänä monien perheiden perinteeseen kuuluvat esimerkiksi äidille aamiainen vuoteeseen tai itse tehty kortti. Korttien yhteydessä äitiä muistetaan usein runolla tai -värssyllä.
Tässä minun runoni äidilleni:
On äitienpäivä ja sunnuntai, myös oma äitini ruusun multa sai.
Ruusun rintaani vasten suljen, ja äitini haudalle kuljen.
Tie kulkee pitkin kuusikujaa, kuljen haudalle arvokkaasti en lujaa.
Haudalla ruusun lasken hautakiveä vasten, sillä olithan sinä äiti rakas kaikkien meidän lasten.
Kaikille annoit rakkautta yhtä lailla, mut itse et ollut paljoa vailla.
Myös kaikkea muuta ihanaa tulee äidistä mieleen, siitä nousee myös tippa silmä pieleen.
Kynttilään panen myös tulen, luoksesi äiti vielä monet kerrat tulen.
Myös äitienpäivälounaat ja -brunssit ovat suosittuja. Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänkunniamerkkejä ansioituneille äideille. 2020 palkittuja äitejä on 36.
Mutta tänä vuonna meille tulikin aivan erilainen äitienpäivä, myös palkituille äideille.
Moni ei ole päässyt tapamaan omaa äitiään moneen viikkoon, jos äiti asuu palvelutalossa tai hoivakodissa. Se on raskasta ja surullista aikaa molemmille, kun on totuttu näkemään viikoittain.
Myös kotona asuvien iäkkäiden äitien lapset ja lapsenlapset eivät pääse heitä tapaamaan kuin ikkunan takaa. Myös puhelut, WhatsApp- ja Skype-yhteydet ovat ainoita viestintämuotoja.
Nyt ei ole ketään, joka meitä silittää, tai koskettaa, eikä myöskään halata saa. ”Meill on halipula, halipula!”
Tämä äitienpäivän aika voi olla suuri riski, jos lähdetään perinteisessä mittakaavassa kokoontumaan. Silloin syntyy suurempia altistuksia, joista voi lähteä tartuntaketjuja liikkeelle.
Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että perinteisiä äitienpäiväjuhlia ei kannata järjestää!
Vaan täytyy muistaa, että tilanne ei ole vielä turvallinen, edelleen pitää noudattaa niitä ohjeita ja suosituksia, joita olemme saaneet, sillä muuten tilanne voi kääntyä pahempaan.
Kaikesta huolimatta hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Ja ihmiset, pidetään edelleenkin huolta äideistämme, itsestämme ja lähimmäisistämme.
Eikä luovuta kauniista haaveistamme ja unelmistamme, vaikka korona on pysäyttänyt meidät kovilla otteillaan.
Sillä jonakin päivänä selviämme tästäkin painajaisesta, ja näemme edessämme kauniimmaksi muuttuneen kotimaan, ja päästään jatkamaan kesken jääneitä asioita, toimintoja, ja haaveita.
Tapio Still
Kempele
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.