Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton kärkihahmo, toimitusjohtaja Johannes Koroma joutuu syytteeseen sisäpiirikaupoista. Valtionsyyttäjä Pekka Koponen ilmoitti asiasta keskiviikkona. Koroman epäillään syyllistyneen sisäpiiritiedon väärinkäyttöön, kun hän osti vuonna 1999 Talentum Oyj:n osakkeita. Syyte nostetaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Koroma osti 500 Talentumin osaketta ikkunan ollessa sisäpiiriläisillekin niin sanotusti auki eli osavuosikatsauksen julkaisemisen jälkeen 3. toukokuuta 1999. Kaupan yhteishinta oli 6 350 euroa.
Talentum suunnitteli tuolloin kuitenkin yhteisyritystä Soneran kanssa. Hankkeesta tiedotettiin ulospäin vasta juhannuksen aikoihin.
Rahoitustarkastuksen markkinavalvonnan mukaan kyseessä on nyt ensimmäinen kerta Suomessa, kun epäilykset koskevat sisäpiiritiedon väärinkäyttöä omia osakkeita ostettaessa.
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton hallitus aikoo ottaa asiaan kantaa vasta tänään torstaina.
Koroma kiistää
Toimitusjohtaja Koroma kiistää toimineensa hyötymistarkoituksessa. Koroma jätti vuosi sitten keväällä Talentumin hallituksen puheenjohtajan paikan, kun sisäpiiriepäilykset tulivat julkisiksi.
Koroma viittaa keskiviikkoisessa kannanotossaan yhteistyösopimuksen olleen Talentumin kannalta taloudellisesti vähämerkityksisen: "Eikä sillä ennakolta arvioiden voinut olla suurta merkitystä Talentumin osakekurssiin."
Hän viittaa myös kyseisten kauppojen pienuuteen sekä siihen, ettei niistä syntynyt poikkeavaa kurssivoittoa. Koroma on omien sanojensa mukaan myös omistanut Talentumin osakkeita "vuosikymmenien ajan käymättä niillä aktiivisesti kauppaa".
Amer-Tupakan toimitusjohtajan Jukka Ant-Wuorisen osalta ei syytettä nostettu. Syyteharkinnassa mahdollinen sisäpiiritieto on jäänyt ilman näyttöä. Ant-Wuorinen osti tuhat Talentumin osaketta 5.5.1999. Hänestä oli tullut hallituksen jäsen maaliskuussa, mutta hän ei vielä ollut ehtinyt osallistua hallituksen työskentelyyn. Ant-Wuorinen on nykyään Talentumin hallituksen puheenjohtaja.
Myöskään Talentumia ei syytetä omien osakkeidensa ostamisesta.
Sakkolinjalla
Syytteen käsittelyaikataulu riippuu nyt Helsingin käräjäoikeudesta.
Jos syyte johtaa rankaisuun, niin huomattavasti isommissakin tapauksissa on päädytty sakkolinjalle, toteaa valtionsyyttäjä Pekka Koponen valtakunnansyyttäjänvirastosta: "Voimme huoletta lähteä siitä."
Jos varallisuusarvot kuitenkin olisivat huomattavat, niin periaatteessa sisäpiiririkoksesta voi saada jopa kahden vuoden vankeustuomion.
Koposen mielestä sisäpiiriepäilykset ovat lisääntyneet olennaisesti. Hänen mukaansa Rahoitustarkastukselta tulee joka tapauksessa entistä enemmän tutkintapyyntöjä sekä poliisille että valtakunnansyyttäjänvirastolle. "Trendi on siihen suuntaan", Koponen arvioi.
Ratasta lähetettiin viime vuonna esitutkintaan asti kuusi tapausta, joista neljän kohdalla epäiltiin sisäpiiritietojen väärinkäyttöä. Kahdessa tapauksessa epäilyt koskivat tiedottamisrikosta.
Vuosina 1998-2001 Rata on lähettänyt esitutkintaan sisäpiiritiedon väärinkäytöksestä epäiltynä yhteensä 18 tapausta.