Kuntien taloudesta on näinä aikoina vaikea löytää mitään myönteistä kerrottavaa edes tikulla kaivamalla. Suomi on syöksymässä kohti laman ydintä: kuntien velkaantuminen kiihtyy, tulopohja murenee ja budjettien auki repimiseen valmistaudutaan täyttä päätä.
Mutta myrskyn keskellä pientä lohtua tuo erityisesti lyhyiden lainakorkojen raju tippuminen, ja vippejä saa nyt selkeästi halvemmalla kuin vaikkapa puoli vuotta sitten.
"Korkomenot ovat nousseet velkaantumisesta johtuen. Hyvä, jos tässä suhteessa tulee pieni hengähdystauko", Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Suomen velkaantuneimpiin kuntiin kuuluvassa Kemissä osataan myös ottaa pieni ilo irti korkosyöksystä. Kaupunki käyttää lyhyttä rahaa käyttörahoitukseen. Näiden vippien määrä on 15 miljoonasta eurosta ylöspäin.
Kehittämisjohtaja Allan Mikkola laskeskelee, että hyöty on lähes puoli miljoonaa euroa, jos korot ja korkomarginaalit eivät lähde nousemaan. Vielä syksyllä 12 kuukauden euribor oli 5,5 prosenttia, kun se nyt on kahden prosentin pinnassa. Lyhyen rahan markkinoilla Kemi käyttää kolmen kuukauden rahaa.
Tornion talousjohtajan Vivi Marttilan karkean laskelman mukaan Tornio hyötyy kahdeksan miljoonan euron kassalainarallin pyörittämisessä noin 160 000 euroa.
"Se on merkittävä raha, kun on koko ajan mietittävä sitä, miten rahat yleensä riittävät", Marttila huomauttaa.
Lainat enemmän pitkien korkojen varassa
Niin Kemin kuin Tornionkin lainasalkut on painotettu ennustettavuuden vuoksi enemmän pitkiin kuin lyhytkorkoisiin lainoihin, vaikka tilanne suosiikin selvästi lyhyttempoista lainanottoa. Tässä kaupungit toimivat Kuntaliiton oppikirjan mukaisesti.
"Munia ei kannata laittaa yhteen koriin, eikä korkosalkkua pidä rakentaa hetkellisesti pelkästään lyhyiden tai pitkien korkojen varaan", Kietäväinen korostaa ja arvioi, että tällä hetkellä korot painottuvat asteen verran lyhyeen suuntaan.
Marttila pitää lyhyen ja pitkän koron eroa turhan suurena. "Jos haluat nyt varmuutta, joudut maksamaan siitä selkeästi enemmän. Se on vähän tukala tilanne. Mutta aina ei voi mennä halvimman mukaan, kun on katsottava, miltä tilanne näyttää esimerkiksi viiden vuoden kuluttua."
Korot taantuman
ainoita hyviä puolia
Kuntien rahanlainaajia on nykyään enää vain kaksi: Kuntarahoitus ja Kuntien eläkevakuutus. Rahaa ei Marttilan mukaan kuitenkaan ole ollut vaikea saada kilpailukykyiseen hintaan.
Timo Kietäväinen huomauttaa, että pankkien marginaalit ovat niin korkeat, etteivät ne ole edes lähteneet tekemään tar-
jouksia.
"Pankkien käyttäytyminen ei ole toivottavaa kuntien näkökulmasta. Toivomme, että ne olisivat mukana jatkossa entiseen malliin, sillä meillähän ei ole muuta intressiä kuin pitää rahamarkkinat kilpailtuina. Kunnat ovat hyviä lainaottajia: niiden vakavaraisuus ja luottokelpoisuus ovat hyvät", Kietäväinen muistuttaa.
Kaiken kaikkiaan kuntien tilanne on niin ankea, että Kietäväisenkin pitää rykäistä ennen kuin korkojen alenemisen lisäksi löytyy muutakin myönteistä.
"Tämä lama saa aikaan ehkä edellistä paremmin uudistumista ja halua uudistua. Toivottavasti myös valtiolla on enemmän realismia kuin 1990-luvun alussa, jotta kuntapalvelut saadaan pelastettua", Kietäväinen toteaa.
Allan Mikkolan mukaan inflaation laskeminenkin on pantava myönteisten asioiden piikkiin.