Helsinki Osakemarkkinoiden raju pudotus parin viime vuoden aikana ja epävarmuuden jatkuminen ovat kääntäneet sijoittajien mielenkiinnon osakkeista uudelleen korkosijoituksiin, obligaatioihin, debentuureihin ja yritystodistuksiin.
"Sijoitusmarkkinoilla tapahtuu koko ajan siirtymiä eri sijoitusmuotojen kesken. Nyt varsinkin monet piensijoittajat ovat siirtäneet rahojaan matalatuottoisilta pankkitileiltä lyhyen koron rahastoihin, joiden tuotto on ollut parempi", selvittää Sammon ekonomisti Lauri Uotila.
Instituutiot mukana korkomarkkinoilla
Lauri Uotila painottaa ,että varsinaisesti korkomarkkinoilla sijoittavat suuret instituutiot kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoitusrahastot.
Tavallisilla kansalaisilla osakkeiden vaihtoehtoina ovat nykyään lähinnä korkorahastot.
"Odoteltaessa korkojen nousua, kannattaa ehkä harkita pitkäaikaisia korkosijoituksia, vähintään viiden vuoden obligaatioita", arvioi Uotila.
Markkinoilla odotetaan korkojen kääntyvän selvään nousuun, jos talouden elpyminen niin Suomessa kuin maailmallakin voimistuu ensi syksystä alkaen.
Osakemarkkinoillanäkyvissä tasaista
Uotila uskoo, että osakemarkkinoilla tästä eteenpäin on näkyvissä tasaisen kehityksen jakso verrattuna parin vuoden takaiseen teknohuumaan.
"Silloin obligaatiot eivät kiinnostaneet juuri ollenkaan."
Hän myöntää, että Suomen valtio käy nykyään aika harvoin obligaatiomarkkinoilla lainaamassa. Kymmenen vuotta sitten valtio otti lainaa erittäin paljon, nyt se maksaa lainaa pois.
Yritysten tarve lainakauppaan, kuten debentuureihin ja yritystodistuksiin, on sekin vaisua, koska yritysten rahoitusasema, taseet ovat kunnossa.
"Nyt 2000-luvulla osakemarkkinoiden ja obligaatiomarkkinoiden välinen ero sijoituksen tuotossa on todennäköisesti pienempi kuin 1990-luvulla, jolloin koettiin poikkeuksellisen voimakas osakkeiden nousu."
Uotilan oman tietokoneohjelman mukaan pörssin portfolioindeksi, jossa Nokian paino on rajoitettu kymmeneen prosenttiin, on noussut vuoden 1992 alusta tämän vuoden toukokuun loppuun 248 prosenttia. Obligaatioindeksi, jossa on vähintään viiden vuoden lainoja, on noussut samana aikana 181 prosenttia.
Se kertoo, että kaikesta huolimatta osakkeet ovat tuottaneet paremmin kuin obligaatiot.
Reaalituottokin jää reippaasti plussan puolelle, sillä kymmenvuotiskaudella inflaatio on laukannut yhteensä vain 20 prosenttia.
Uudet sijoittajat suosivat rahastoja
Osuuspankkikeskuksen ekonomisti Jorma Vanninen sanoo, että pörssin epävarmuus suosii rahastosijoittamista, varsinkin uudet sijoittajat aloittavat ensin rahastoista.
"Korkorahastoihin tuli toukokuussa 323 miljoonaa euroa, josta 204 miljoonaa meni lyhyen koron rahastoihin."
Vanninen muistuttaa, että varsinkin lyhyen koron sijoituksissa ajoituksella on erittäin suuri merkitys. Nyt lyhyen koron rahastoihin ei oikein kannata sijoittaa, kun korkojen odotetaan nousevan. Niiden sijoitusten aika tulee sitten, kun korkojen uskotaan kääntyvän laskuun.
Hän kertoo, että osakerahastojen sijoitusvirta vaihtelee nykyään 100 miljoonasta 300 miljoonaan euroon kuukaudessa.
Tällä hetkellä sijoitusrahasto-osuuksien omistajia on lähes 950000, kun vuosi sitten heitä oli runsas 100 000 vähemmän.
"Korkopaperit ovat nykyään lähinnä isojen sijoittajien ja yritysten kassanhallintavälineitä, varsinkin lyhyen koron sijoitukset. Tavalliset ihmiset käyttävät rahastoja", painottaa Vanninen.
Hän myöntää, että monet, varsinkin vanhemmat ihmiset joskus kaipaavat "vanhoja kunnon valtionobligaatioita".
"Yleisöobligaatiot ovat työläitä, paljon paperia, lippusia ja lappusia, siksi jos valtio tarvitsee rahaa, se käy tukkumarkkinoilla, joilla pienin erä on yleensä miljoona", kertoo Vanninen.