Euroopan keskuspankki EKP nostaa tänään kaiken todennäköisyyden mukaan rahamarkkinoiden ohjauskorkoa 2 prosentista 2,25 prosenttiin.
Muutamia viikkoja odotettu päätös lopettaa EKP:n harvinaisen pitkän, kaksi ja puoli vuotta kestäneen suvantokauden ja aloittaa ainakin muutaman koronnostoportaan kipuamisen. Jos EKP tekee odotetun päätöksen, on se keskuspankin ensimmäinen nostoliike viiteen vuoteen.
"Meidän ennusteemme on, että korkoa nostetaan nyt 0,25:llä korkopisteellä ja sen jälkeen vuosineljänneksittäin niin, että ohjauskorko olisi 3,25:ssä ensi vuoden lopulla", sanoo Nordean korkoanalyytikko Matti J. Pajari.
Suurin syy suunnan muutoksen on Euroopan ja etenkin Saksan parantuneet talousnäkemykset. Hintavakauden vahtina toimiva keskuspankki haluaa myös laittaa kallistuneen öljyn kiihdyttämän inflaation kuriin, ja rahapolitiikan kiristäminen korkoja nostamalla on EKP:lle ainoa keino kahlita inflaatiota tavoitteena olevan alle 2 prosentin rajan.
Korkosyklit
erkaantuneet
Pajari muistuttaa, että pankin päätösten taustalla ovat täysin eurooppalaiset lähtökohdat eikä Yhdysvaltain keskuspankin Fedin puolitoista vuotta sitten aloittama koronnostomallin kopioiminen.
"Fed alkaa lähestyä oman koronnostosyklinsä loppua ja siellä koronlaskut alkavat olla aiheellisia - ei ehkä vielä, mutta jossain vaiheessa vuoden sisällä. Siinä mielessä suhteellisen hyvin Euroopan omista lähtökohdista EKP:n suunnan muutos lähtee", Pajari sanoo.
Kahden keskeisen keskuspankin korkosyklien erkaantuminen entistä selvemmin toisistaan on Pajarin mukaan pelkästään hyvä asia. Eurooppakin voi kiittää oman taloutensa tämän hetkistä toipumista Yhdysvaltain vetoavulla.
"Maailmantalouden kannalta korkokehityksen erkaantuminen on sillä tavalla hyvä uutinen, etteivät kaikki suuret taloudet mene samaa tahtia. Tämä tarkoittaa maailmantaloudelle vakaampaa kasvua", Pajari arvioi.
Nostot antavat
tarvittavaa pelivaraa
Korkotason hilaaminen poikkeuksellisen alhaiselta parin prosentin kynnykseltä kohti 3,5 prosentin normaalia tasapainotilaa antaa Pajarin mukaan EKP:lle tarvittavaa pelivaraa nousun jälkeen väistämättä edessä olevaa laskukautta ajatellen.
"Ihan varmasti ei voida sanoa, minne nostoissa päädytään. Tämä riippuu siitä, minne talous liikkuu. Korkotason normalisointi on tärkeää juuri siitä syystä, että jos heikommat ajat koittavat, niin sitten korkoja voidaan laskea talouden vauhdittamiseksi. Jos laskuvaiheessa oltaisiin jumissa hyvin alhaisten korkojen tasolla, olisi talouden tukeminen mahdotonta. Täällä oltaisiin Japanin kaltaisessa tilanteessa, ja tätä EKP pyrkii kaikin tavoin välttämään", painottaa Nordean korkoanalyytikko Matti J. Pajari.