Euroopan keskuspankki, EKP lähti joulukuun alussa koronnoston tielle, mitä Tapiola-pankin pääekonomistin Jari Järvisen mielestä se olisi voinut jarrutella vielä ainakin muutamalla kuukaudella.
Järvinen kertoo pelkäävänsä erityisesti koronnoston pykologisia vaikutuksia, kun kuluttajat ylireagoivat sinänsä pieneen nousuun.
Tapiola-ryhmän pääekonomisti Järvinen muistuttaa keskiviikkona julkaistussa Tapiola-pankin suhdannekatsauksessa, että suurten talouksien elpyminen on euroalueella yhä hauraalla pohjalla eikä inflaatio ole EU-maissa mikään ongelma.
Siksi EKP olisi voinut vielä seurata talouksien kehittymistä ja siirtää päätöstään ainakin muutamalla kuukaudella. Pahimmillaan EKP:n korkopäätös Järvisen mukaan vaikeuttaa EU-maiden vientiä ja johtaa kulutuksen ja investointien heikkenemiseen euroalueella.
Järvinen varoittaa erityisesti koronnoston psykologisista vaikutuksista, joita Tapiola-ryhmän pääekonomistin mielestä ei missään tapauksessa saa vähätellä.
Vaikka muutos oli pieni ja korot ovat edelleen alhaalla, korkojen suunta on nyt muuttunut,hän muistuttaa. Järvisen mukaan historia on kuitenkin osoittanut, että ensimmäistä koronnostoa seuraa yleensä toinen ja toista sitten kolmas.
Ekonomistin mukaan kuluttajat ovat tarkkaavaisia ja ottavat huomioon edessä olevan nousuputken jo nyt, vaikka se ei heti näkyisikään markkinakoroissa.
Juuri tässä kuluttajien mahdollisesti omaksumassa tarpeettoman varovaisessa käyttäytymisessä piilee Järvisen mielestä riski: mikäli kuluttajat ylireagoivat tilanteeseen, pienet muutokset korkotasossa voivat saada aikaan suuria seuraamuksia. Kysymys olisi silloin paljon muusta kuin EKP:n vain 0,25 prosenttiyksikön koronnostosta.
Tapiolan Järvinen arvioi, että Suomen talous kyllä kestää korkeammat korot, mutta EKP:n korkopäätöksen psykologiset vaikutukset kuluttajien käyttäytymiseen voivat muodostua arvaamattomiksi.
Tapiola-pankin suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouden näkymät ovat hyvät. Talous kasvaa keskimäärin kolme prosenttia, inflaatio säilyy hitaana ja työttömyysaste painuu alle 8 prosentin. Suomessa talouskasvun veturi on yksityinen kulutus, juuri jota Järvinen pelkää EKP:n korkopäätöksen voivan loveta, jos kuluttajat ryhtyisivät yliherkiksi.
Kuluttajien aiempaa harkitsevammasta käyttäytymisestä Järvisen mukaan on jo merkkejä: Asuntojen hintojen nousu on taittunut ja asuntojen myyntiajat pidentyneet. Vaikka koronnousu ei merkittävästi kasvata pitkän asuntolainan kuukausierää, Järvisen mukaan koronnostolla on ollut vaikutuksensa asuntokauppaan.