Euroopan keskuspankki laski torstaina ohjauskorkoaan, mutta markkinoilla oli odotettu selvästi suurempaa laskua kuin nyt päätetty 0.25 prosenttiyksikköä. Korko laskee 2,5 prosenttiin maaliskuun 12. päivänä. Korko on kerran aikaisemmin ollut yhtä alhaalla.
Pääjohtaja Wim Duisenbergin mukaan taloudellisen kasvun näkymät ovat heikentyneet vuonna 2003 verrattuna aikaisempiin odotuksiin johtuen varsinkin geopoliittisesta jännityksestä ja siihen liittyvästä öljyn hinnannoususta.
"Sen seurauksena vain hyvin maltillisen taloudellisen kasvun määrä on odotettavissa tänä vuonna", Duisenberg sanoi lausunnossaan. Edellisen kerran EKP laski korkoa viime joulukuussa 0,.50 prosenttiyksiköllä. Rahamarkkinoilla oli odotettu reippaampaa koronlaskua euroalueen talouden ongelmien vuoksi. Työttömyys on korkealla, taloudellinen kasvu vähäistä ja alueen suuret taloudet Saksa ja Ranska painiskelevat liian suuren julkisen talouden alijäämän kanssa.
EKP:n tavoite on hintavakaus, ja inflaation olisi sen politiikan mukaan pysyttävä kahden prosentin rajan alapuolella. Tammikuussa inflaatio oli 2,2 prosenttia ja helmikuussa 2,3 prosenttia Eurostatin mukaan.
Duisenberg näki, että suurin syy inflaation kasvuun on öljynhinta. "Jatkuva epävarmuus öljymarkkinoilla vaikeuttaa lyhyen aikavälin inflaatiokehityksen ennustettavuutta", Duisenberg totesi. Hän kuitenkin lupasi uusia toimenpiteitä, jos epävarmuus poistuu.
"Arviota tulevasta kehityksestä varjostaa kuitenkin tällä hetkellä geopoliittinen jännitys ja sen potentiaalinen tulos. Rahapolitiikalla ei voi vastata tämänkaltaiseen epävarmuuteen. Riippuen tulevasta kehityksestä EKP:n hallitseva neuvosto on valmis toimimaan päättäväisesti ja ajankohtaan sopivalla tavalla."
Suomeen ei juuri vaikutusta
Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen sanoo, että Suomessa olisi pärjätty edellisilläkin korkoluvuilla. Tärkeä tekijä on kuitenkin se, että Saksan talous tarvitsee korkojen alennusta. "Jos ajatellaan, että Saksa on edelleen Suomen tärkein vientimarkkinakauppakumppani, on meidän hyvinvoinnillemme tärkeää, että Saksa toipuu", Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan tämä koronlasku ei sinänsä paljonkaan näy Suomessa. "Markkinat ovat ennakoineet päätöstä jo etukäteen ja se on näkynyt lainanottajien koroissa."
Varovainen EKP:n politiikka ei ollut yllätys. EKP:lla on taipumus kevennystilanteissa toimia askel kerrallaan ja tarkkailla, tarvitaanko lisää muutoksia.
"Kevennykset vaikuttavat viiveellä. Vieläkään ei ole nähty täysimääräisesti joulukuussa tehdyn koronalennuksen vaikutuksia", Heinonen sanoo.
Osuuspankkikeskuksen pääekonomistin Timo Lindholmin mielestä pieni yllätys oli se, että korkoa laskettiin vain 0,25 prosenttiyksikköä. Saksan talous tarvitsisi vielä suurempaa piristysruisketta.
"Saksassa pankkisektori on huonossa kunnossa, ja voi olla, että rahapolitiikan välittyminen ei toimi, jos pankit eivät pysty kunnolla antamaan luottoa", Lindholm vielä varoittelee.
"Kaksi ja vartti lienee seuraava askel koroissa, riippuu paljon Irakin ratkaisusta ja siitä, millaisia numeroita alkaa lähiaikoina tulla isoista eurotalouksista."