Korot ovat alempana kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Saksan ja usean muun euroalueen valtion liikkeelle laskemilla joukkovelkakirjalainoilla käydään kauppaa negatiivisilla koroilla. Pankit puolestaan tallettavat ylimääräistä likviditeettiä keskuspankkiin negatiivisilla koroilla. Tilanne korkomarkkinoilla on ennennäkemätön.
Tällä viikolla Saksan valtio otti vuonna 2050 erääntyvää lainaa siten, että lainalle ei makseta kuponkikorkoa. Tämän lainan markkinaehtoinen korkotaso asettui -0,11 prosenttiin.
Korkojen alhaisuus suosii velallisia. Asuntolainan ottaneet perheet ja velkaiset valtiot ovat tyypillisiä hyötyjiä. Uusien asuntolainojen keskikorko on mennyt jo alle yhden prosentin. Vielä 2000-luvun alussa asuntolainojen korko oli yli kuusi prosenttia.
Vastaava kehitys on tapahtunut myös valtion velanhoidon kustannuksille. Valtion velan määrä on noussut, mutta korkokulut ovat laskeneet. Tällä hetkellä Suomen valtio voi laskea liikkeelle uutta velkaa miinuskoroilla.
Sijoittajille uusien korkosijoitusten tuotot ovat laskeneet. Tallettajille laskua on kuitenkin vaimentanut pankkien oma hinnoittelu.
Pankit eivät ole vieneet korkojen laskuja täysimääräisesti talletuskorkoihin, vaan talletuskorot ovat jääneet nollaan. Pankille talletusten vastaanottaminen nollakoroilla ja niiden sijoittaminen markkinoille tai keskuspankkiin negatiivisilla koroilla on tappiollista.
Euroopassa on jo pankkeja, jotka ovat siirtymässä negatiivisiin talletuskorkoihin. Pohjoismaissa näin ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut.
Iso tekijä negatiivisissa koroissa on keskuspankkien korkopolitiikka. Finanssikriisin jälkeen rahapolitiikka on ollut hyvin poikkeuksellista.
Keskuspankkien taseet ovat kasvaneet, kun ne ovat ostaneet voimakkaasti valtion lainoja ja muita arvopapereita markkinoilta. Korkoja on myös laskettu. Tavoitteena on ollut elvyttää taloutta ja kiihdyttää inflaatiota, joka on useissa maissa jäänyt selvästi alle keskuspankin tavoitteiden. Näin on tapahtunut etenkin euroalueella.
Inflaation alhaisuus on matalien korkojen vastinpari. Euroalueella EKP:n tavoite on pitää inflaatio noin kahdessa prosentissa. Lähellä tavoitetta oltiin edellisen kerran noin 10 vuotta sitten. Tällä hetkellä inflaatio-odotukset ovat edelleen alentumassa samalla kun kasvu hidastuu.
Aivan viime viikkoina korot ovat laskeneet uudestaan. Syynä on globaalin talouskasvun hidastuminen ja keskuspankkien reagointi tähän. USA:n keskuspankki on jo laskenut korkoja, ja EKP:n odotetaan tekevän samoin euroalueella.
Amerikkalaisen ison varainhoitajan Blackrockin ekonomistit laskivat, kuinka alas korkojen pitäisi mennä, jos keskuspankit reagoisivat seuraavaan taantumaan kuten ne ovat historiallisesti tyypillisesti tehneet. Heidän laskelmiensa mukaan sekä euroalueella että USA:ssa lyhyiden korkojen pitäisi laskea aina -2 prosenttiin asti. Heidän olettamuksensa oli, että näin ei voi käytännössä tapahtua.
Keskeinen käytännön raja korkojen negatiivisuudelle on setelit. Jos pankin talletuskorko on selvästi negatiivinen, tallettajille tulee kannustin siirtää käteistalletukset seteleiksi. Seteleille ei makseta korkoja, mutta negatiivisten korkojen aikana ei myöskään peritä korkoa.
Toistaiseksi korkojen negatiivisuus ei ole johtanut setelien kysynnän kasvuun. Kynnys siirtää merkittävästi käteistalletuksia turvaan kotiin tai muualle seteleinä on korkea.
Korkojen negatiivisuutta rajoittaa myös pankkisektorin kehnohko kannattavuus. Mitä negatiivisemmaksi keskuspankin talletuskorot menevät, sitä enemmän pankit tekevät tappiota ottamalla vastaan nollakorkoisia talletuksia. Joko pankkien pitäisi alkaa periä tallettajilta maksuja käteistalletuksista tai pankkeja pitäisi jotenkin hyvittää tästä tappiosta.
Pankkien kehnohko kannattavuus Euroopassa haittaa korkoelvytyksen välittymistä talouteen, jos pankit suhtautuvat varovaisesti lainojen antoon. Keskuspankin pitäisi samaan aikaan pitää huolta pankkien luotonantokyvystä, jos korkoja edelleen lasketaan.
EKP tulee hyvin todennäköisesti elvyttämään euroaluetta syyskuun kokouksessa. Tilanne on kuitenkin ongelmallinen. Korot ovat jo negatiivisia ja laskuvara on rajattu. Tämän vuoksi EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kehotti myös valtioita aktiivisempaan suhdannepolitiikkaan.
Todennäköisyys koordinoidulle euroalueen valtioiden budjetteihin perustuvalle suhdannepolitiikalle on kuitenkin alhainen. Erityisen kriittinen asialle on ollut perinteisesti Saksa. Suhdannepolitiikka uhkaa euroalueella jäädä pitkälti EKP:n varaan.
Tavallisen tallettajan kannalta tämä tarkoittaa, että nollakorot jatkuvat. Jos EKP laskee ohjauskorkoja reippaasti, tallettajien kannattaa varautua siihen, että erityisesti isojen talletusten korot voivat olla myös negatiivisia. Hyvin poikkeukselliset korkoajat jatkuvat.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.