Pariisilaistuneen toimittaja Helena Petäistön mieleisessä kaupunkikeskustassa on sopivasti vanhoja, hyvin pidettyjä rakennuksia, viehättäviä kahviloita ja ihanuuksia pursuavia herkkukauppoja. Illalla keskustasta löytyy houkuttelevasti valaistuja ruokaravintoloita ja muita rientoja.
Ihannekeskustaan ei ole pakko tulla omalla autolla, mutta silläkin sinne pääsee ja kulkupelille on vielä helppo löytää parkkipaikka. Katukuvaa autot eivät häiritse, vaan ne on kätketty taiteellisiin parkkiluoliin maan alla.
Eikä korkokengän kanta jää jumiin katukivien väliin, kuten Petäistölle oli käynyt Isollakadulla hänen saapuessaan tiistaiaamuna Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistyksen vuosikonferenssiin, joka pidettiin tällä kertaa Oulussa Uudella Seurahuoneella.
Kokous sattui sopivaan saumaan, sillä juuri edellisenä päivänä Oulussa oli esitelty keskustan uusia katusuunnitelmia, joissa Oulun ulkonäkö on pohdittu uusiksi roskakoreja myöten. Uutta uljasta keskustaa aletaan rakentaa todennäköisesti ensi kesänä. Koko uudistus perustuu siihen, että kallioparkki rakennetaan ja autot saadaan pois keskustan katukuvasta.
Uudet suunnitelmat pohjustivat luontevasti konferenssia. Konferenssin järjestäjäyhdistys on valtakunnallinen kaupunkikeskustojen kehittäjien yhteistoimintaverkosto, johon kuuluu lähinnä kuntia sekä kaupan ja elinkeinoelämän edustajia.
Hyvän kaupunkikeskustan ominaisuuksiin kuuluvat tiistain keskustelun perusteella ainakin hyvät joukkoliikenneyhteydet, helppo pysäköinti, turvallisuus, elinvoimaiset ja monipuoliset kaupat, toimiva kauppiasyhdistys, joka järjestää ohjelmaa ja saa ihmiset viihtymään keskustassa oli vuodenaika mikä tahansa. Stockmannin tavaratalojohtaja Pentti Korhonen lisää listaan vielä nöyrän toivomuksen jokapäiväisestä auringonpaisteesta ja 20 asteen lämpötilasta.
Petäistö oli kutsuttu vanhaan kotikaupunkiinsa kertomaan, miten Manner-Euroopan kaupunkikeskustat on saatu pysymään elävinä. Oulu sai siinä sivussa tervettä kritiikkiä: Petäistön mielestä se muistuttaa lähinnä Keski-Lännen laatikkomaisia preeriakyliä. Vähintäänkin sen pitäisi kiireesti siivota pois itäeurooppalaista tyyliä olevat kioskinsa ja vaihtaa rotuaarin pökkelömäiset katuvalaisimet sirompiin.
Ihmisten on vaikea samaistua teknologiaan, mutta tervakulttuurissa Oululla olisi Petäistön mielestä paljon ammentamista.
Eurooppalaiset ja suomalaiset kaupunkikeskustat erottaa eritoten siitä, että jälkimmäiset ovat tunnollisesti siivonneet nurkistaan omasta historiastaan muistuttavat rakennukset ja kaupunkikulttuurin siinä sivussa. Ranskalaisilta voisi Petäistön mielestä ottaa mallia ainakin modernin ja vanhan rakentamisen tyylikkäästä yhdistämisestä.
Korkokenkäongelma sai myötätuntoa ainakin Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumiolta, jonka mielestä elävä kaupunkikuva latistuisi oleellisesti, jos kaikki naiset vaihtaisivat korkokenkänsä lättänöihin. Vaasa onkin ratkaissut asian rakentamalla parhaillaan remontissa olevalle keskustorilleen ristiin rastiin sileitä kaistoja, joilla on helppo tepsuttaa kengillä kuin kengillä. "Kyllä niillä on miestenkin mukavampi ylittää tori kuin nupukivillä."
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen muistutti, ettei pelkkiä valaisimia tai puistonpenkkejä "liimaamalla" luoda todellista kaupunkia. Huoliteltuja yksityiskohtiakin toki tarvitaan, mutta ensin on oltava määrätietoinen näkemys, mikä kaupunki oikein on ja mikä on sen tehtävä. "Kaupunki ei voi tehdä mitään, ellei se osaa ammentaa historiastaan mitään uutta."