Näinä nousevien korkojen aikoina pankit ovat alkaneet yhä kärkkäämmin markkinoida asuntolaina-asiakkailleen korkokattosopimuksia. Niitä on tarjottu esimerkiksi Osuuspankeista ja Sampo-pankista pari vuotta, ja Nordea kehitteli oman versionsa tuotteesta viime vuonna.
Korkokaton ideana on, että asiakkaan lainan korko ei nouse yli sovitun sopimuksen voimassaoloaikana.
Eri pankkien korkokattovakuutukset eroavat toisistaan. Esimerkiksi Osuuspankin ja Nordean korkokatoista peritään asiakkaalta vakuutusmaksu etukäteen. Jos asiakas maksaa korkokatolla suojatun lainansa etuajassa, hänelle palautetaan käyttämättä jäänyt suojausmaksu Osuuspankissa, muttei Nordeassa. Sampo-pankin korkokatossa vakuutusmaksua maksetaan taas "pitkin matkaa".
Vanhempaa perua oleva keino suojautua koron nousulta on sitoa osa asuntoluotosta kiinteään korkoon. Myös tämä vaihtoehto nousee usein esille tämänhetkisissä lainakeskusteluissa, pankeista kerrotaan.
"Tarjoamme asiakkaalle asuntolainaan vaihtoehtoisia suojauksia korkotason nousun varalta. Suosittelemme, että asiakas suojaisi ainakin osan lainastaan. Tällöin tehdään esimerkiksi puolelle lainamäärästä korkokattosopimus tai sidotaan laina osin kiinteään korkoon. Toinen puoli lainasta voi olla sidottuna euribor- tai pankin prime-korkoon", kertoo Nordean Oulun konttorinjohtaja Matti Hautala.
Samansuuntaisia suosituksia asuntolaina-asiakas saa myös Oulun Osuuspankista. "Kiinteässä korossa on se huono puoli, että jos lyhyet markkinakorot lähtevät laskemaan, kiinteä korko säilyy ennallaan. Korkokattoa voi asiakkaan kannalta pitää hallittavampana", Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo huomauttaa.
Levon mielestä suojautumisvaihtoehtoja kannattaa pohtia, jos laina-aikaa on jäljellä yli viisi vuotta. "Ja jos laina-aikaa on jäljellä enää muutama vuosi, voi olla viisainta maksaa laina pois alkuperäisen suunnitelman mukaisesti", hän arvioi.
Eri suojautumisvaihtoehtoja esitellään niin ikään Sampo-pankin asuntoluottoasiakkaille. "Mutta on vaikea sanoa, mikä olisi yksiselitteisesti viisain ratkaisu", myöntää myyntijohtaja Pekka Huovinen Sampo-pankin Oulun-konttorista.
"Asuntoluottojen laina-ajat ovat nykyään tuollaiset 15, 20 tai 25 vuotta. Tällaisella ajoilla ehditään nähdä monta koronnousua ja -laskua", Huovinen muistuttaa.
Säästöt yksi ratkaisu
Aivan suin päin laina-asiakkaan ei kannata tarttua pankkien ensisijaisesti ehdottamiin vaihtoehtoihin, muistutetaan rahoitusmarkkinoita valvovasta Rahoitustarkastuksesta.
"Asiaa kannattaa miettiä siitä näkökulmasta, mille suojaa tarvitsee. Samoin kannattaa ajan kanssa selvittää eri vaihtoehdot ja pyytää pankista laskelmat", sanoo Rahoitustarkastuksen lakimies Ilse Lampela.
Asuntovelallinen voi varautua lainan korkojen muutoksiin myös pitämällä lainanhoitotilillään ylimääräistä "puskurirahastoa".
"Vaikka tämä on ehkä vähän vanhanaikaista ajattelua, kannattaa kuitenkin miettiä etukäteen säästämistä eikä vain tehdä isoja hankintoja sadan prosentin lainarahoituksella", Lampela huomauttaa.
Lainakustannuksiinsa voi vaikuttaa vielä muillakin keinoin. Joskus kannattaa harkita lainan lyhennystavan muuttamista. Lyhennysvaihtoehdot eroavat toisistaan siinä, kuinka nopeasti lainaa lyhennetään ja miten sen hoitokustannukset muuttuvat lainana viitekoron muuttuessa.