Yhdysvaltain keskuspankin ainoa vaihtoehto oli laskea korkoja. Sekään tuskin silti tekee loppua talouteen levinneestä, poikkeuksellisen syvästä epävarmuudesta.
Pörssikurssit kautta maailman pompahtivat korkin lailla ylöspäin sen jälkeen kun Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Ben Bernanke oli ilmoittanut korkojen laskevan puoli prosenttiyksikköä. Se oli ensimmäinen korkojen lasku neljään vuoteen. Näin ison muutoksen teko kerralla on hyvin harvinaista. Yleensä on tapana ohjailla taloutta pienemmillä korkoliikkeillä.
Päätös oli poikkeuksellinen mutta odotettu, sillä ajatkin ovat poikkeuksellisia. On todennäköisempää, että epävarmuus jatkuu Yhdysvaltain taloudessa kuin että olot vakiintuisivat.
Kun talouden ennustajat ovat katsoneet Yhdysvalloissa kristallipalloihinsa, sieltä on näkynyt hurjistuvaa inflaatiota yhtäällä ja taantumaa tai jopa lamaa toisaalla. Pulma on siinä, että inflaatiota pitäisi torjua eri keinoilla kuin lamaa. Inflaatio vaatisi lääkkeekseen korkeampia ja lama taas matalampia korkoja.
Keskuspankin entinen pääjohtaja, legendaarinen Alan Greenspan keskittyi kaudellaan torjumaan inflaatiota. Kirjan julkaissut ja nyt eläkeläisen vapaudella esiintyvä Greenspan on viime päivinä tuominnut lausunnoissaan niin Irakin sodan kuin George W. Bushin talouspolitiikan ja povannut lamaa. Sillä aikaa kun Greenspan on paistatellut madonluvuillaan maailman lehdistössä uuden pääjohtaja Bernanken on pitänyt pohtia, mitä nykyisessä tilanteessa oikeasti tulisi tehdä. Korkoratkaisu voi olla oikea tai väärä, mutta jokin ratkaisu oli tehtävä.
Yhdysvaltain asuntomarkkinat ovat kriisissä, ja sen seuraukset ovat levinneet rahamarkkinoille kautta maailman. Muualla pulmat eivät silti juurikaan liity "reaalitalouteen". Taloudet ovat kutakuinkin kaikkialla hyvässä vedossa. Poikkeus on Yhdysvallat, jossa ylivelkaantuneen väestön käsiin on jäämässä arvoaan menettäviä asuntoja. Se on tuonut mukanaan todellisen vaaran siitä, että maailman suurin talous hyytyy.
Nykyisen tilanteen perussyitä ovat ahneus ja ylioptimismi. Rahalaitoksille luotiin hyvin kannattavia mekanismeja, joiden avulla moni otti asuntolainaa yli varojensa. Se toimi aikansa, mutta ei enää. Keskuspankin korkopäätös auttaa juuri niitä, jotka ovat vastuussa vaikeuksista. Se voi olla moraalisesti kyseenalaista, mutta muutoin ilmeisen välttämätöntä. Jos kierre syvenee, se vie Yhdysvallat vääjäämättä lamaan.
Korkojen lasku avaa kuitenkin ovia inflaatiolle, joka on taloudella yhtä lailla myrkkyä. Sitä paitsi luottokriisi ei poistu yhdellä korkopäätöksellä.
Yhdysvaltain taloutta koetetaan nyt lyhyesti sanottuna pelastaa syvemmältä kriisiltä paniikkiratkaisulla, koska muuta keinoa ei ole. Kukaan ei tiedä varmasti, toimiiko temppu vai ei. Tilanteeseen yhdistyvät myös Yhdysvaltain valtava liittovaltion velka ja heikkenevä dollari.
Asetelma on aivan uusi. Maailman yhä vahvin talous on samalla maailmantalouden epävarmin lenkki. Muualla ei silti olla erityisen huolissaan: EU:lla, Kiinalla, Intialla, Venäjällä, Brasilialla ynnä muilla menee yhä hyvin. Tämä todistaa osaltaan Bushin kaudella tapahtuneesta Yhdysvaltain painoarvon laskusta.
Vaikeudet Amerikassa eivät voi silti olla heijastumatta myös muualle. Edellisen kerran korkoja reivattiin alas, kun it-kupla oli puhkeamassa. Siitä selvittiin, mutta ei jälkiä jättämättä. Nytkin ollaan matkalla kohti tuntematonta. Ei edes tiedetä, onko asunto- ja luottokriisi Yhdysvalloissa menossa ohitse vai vasta toden teolla alkamassa. Vastaus vaikuttaa aikanaan siihenkin, mitä Suomessa tapahtuu.