Rahamaailman vaikuttajat sekä meillä että muualla odottavat tänään keskiviikkona kokoontuvalta Yhdysvaltain keskuspankilta Fediltä ohjauskoron nostoa 1 prosentista mitä todennäköisemmin 1,25 prosenttiin.
Jos odotettu koronnousu toteutuu, katkaisisi Alan Greenspanin johtama keskuspankki neljä vuotta kestäneen ajanjakson, jolloin ohjauskorkoa on viety Yhdysvaltain taantuman siivittämänä ainoastaan alaspäin.
"Koron jääminen ennalleen olisi suurempi yllätys kuin koron nosto", Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen kallistaa vaakakuppia nostouutisen puolelle.
Heinosen mukaan Fedin edustajat ovat jo pohjustaneet omilla kommenteillaan markkinoita ohjauskoron tarkistukseen.
"Vielä tammi-helmikuussa pankin edustajat puhuivat, että rahapolitiikassa on varaa olla maltillinen, koska työmarkkinatilanne näytti vielä silloin hauraalta ja inflaatiopaine vähäiseltä. Viimeisen kolmen kuukauden aikana työllisyystilanne on muuttunut paremmaksi ja keskuspankki on antanut ymmärtää, että nykyinen korkotaso on liian matala", Heinonen kuvailee.
Koron nostolla
inflaatiolle jarrua
Keskuspankki pyrkii koron nostolla pitämään inflaation kurissa. Yhdysvalloissa jotkut rahamarkkinateoreetikot ovat ehtineet arvostella Greenspania ja hänen alaisiaan siitä, että pankin reaktio tulee sittenkin liian myöhään, sillä inflaatio ehti kiihtyä jo kevään aikana kolmen prosentin hujakoille.
"Minusta Fed ei ole vielä myöhässä. Inflaatio on ollut vielä aika suppea-alaista eli siihen on vaikuttanut lähinnä öljyn korkea hinta, joka on jo kääntynyt laskuun", Heinonen muistuttaa.
Heinosen mukaan inflaatiopaineet ovat vielä sen verran rauhalliset, että 0,25 korkopisteen nosto on todennäköisin liikku.
"Varovaisten pienten korkoaskelten politiikka näyttäisi sopivalta tähän tilanteeseen. Fedin toinen koronnosto ehtisi vielä tälle vuodelle ehkä marraskuun tai joulukuun kokoukseen, jolloin vuoden vaihteessa Fedin korkotaso olisi 1,50 tai ehkäpä jopa 1,75."
Vaikka keskuspankin toimet heijastuvat myös markkinakorkoihin ja lisäävät muun muassa asuntovelallisten maksutaakkaa, näkee Tarja Heinonen keskuspankkien inflaatiotaistelun korkoaseen turvin myös kuluttajia hyödyntävänä.
"Koko talous hyötyy siitä, jos erilaiset inflaatiopaineet pystytään tukahduttamaan heti alkuunsa."
EKP liikkeelle vasta
ensi vuoden alussa
Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu on ohjannut myös Euroopan Keskuspankin EKP:n johdon puheita siihen suuntaan, että kallistunut öljy saattaa sysätä kuluttajahinnat laajemminkin ylämäkeen.
"Uskomme Sammossa, että EKP menee nykyisellä ohjauskorkotasolla vielä tämän vuoden, mutta ensi vuoden alussa olisi noston vuoro", Heinonen sanoo.
Tällä tahdilla Yhdysvalloissa korot olisivat vielä vuoden vaihteessakin eurooppalaisen tason alapuolella, vaikka talouskasvun vauhdissa amerikkalaiset ajavatkin jo selkeästi eurooppalaisten edelle. Jos tahti pysyy samanlaisena, on hyvin todennäköisenä, että Yhdysvallat ajaa jo ensi vuoden puolella koroissakin eurooppalaisen tason yläpuolella.
Heinosen mukaan keskuspankkien välillä ei sinänsä pelata sellaista keskinäistä peliä, että jos toinen tekee korkoliikun niin toisen pitää seurata perässä.
"Oman talousalueen tarkkailu on kaikkein tärkein tekijä. Valuuttakurssit saattavat aiheuttaa keskuspankeille jonkin verran paineita ja kursseihin vaikuttaa jonkin verran korkoero", Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen sanoo.
Fedin koron noston ei odoteta tällä kertaa vaikuttavan euron ja dollarin väliseen suhteeseen, sillä dollarin vahvistumisen esteenä on Yhdysvaltain kauppataseen valtava alijäämä.